Ballerinalumihiutale

Joulun lumihiutaleshowssa kokeilin tänä vuonna myös jotain uutta. Törmäsin joskus jossain ideaan tällaisesta ballerinaversiosta ja päätin kokeilla itsekin.

Lumihiutale on leikattu ihan perinteiseen tapaan, tosin käytin paperia, jossa on hieman kimalletta mukana. Leikkasin kimallekartongista ballerinahahmon ja pujotin hiutaleen hameeksi (vaati pienen viillon hiutaleen keskelle ja kiinnitykseen vähän liimaa). Sitten vain ballerina lankaan roikkumaan ja keskimmäisen kummitytön joulupakettiin.

Perintöpitsi kohtasi hartsin

Olin joskus (2015???) hartsikorukurssilla, mutta korut jäivät tuolloin vähän vaiheeseen. Ensimmäisen hartsikerran jäljiltä hartsikerros jäi useimmissa liian ohueksi ja esim. pitsit nousivat hartsin päälle. Nyt jouluksi sain lopultakin aikaiseksi tehdä muutamiin koruihin toisen kerroksen ja tämä anopille suunnittelemani rintaneula pääsi pakettiin.

Korun pohjalla on mustaa pellavaa, jonka päällä on yksi anopilta saaduista "perintöpitseistä". Lisäksi päälle on laitettu kaksi kerrosta koruhartsia. Hartsilla voisi tehdä koruksi melkein mitä vaan. Sormet alkoivatkin taas syyhytä tämän lajin pariin, kun silloin viikonloppukurssilla tähän ehti ottamaan vain pintaraapaisun...

Lisää joulupaljastuksia

Joulun alla kyselin Facebookin puolella, kelle saa ommella joululahjaksi jotain. Kaksi lupaa tuli...

Kaava: Huppu kirjasta "Mekkotehdas koulutytöille", muuten oma useasta kaavasta yhdistelty luottokaava

Kangas: Eurokangas

Karvaisen ystävälle ystävälle valmistui tämä pörrövuorinen huppari. Tuo kangas oli vaan niin hänen kankaansa, että pakko oli käyttää tähän huppariin. Ensin ajattelin laittaa normiresorit, mutta tuo kangas oli yllättävän joustavaa, joten nurja karvapuoli taipui resorin tilalle. 

Kaava: Suuri Käsityö 8/2009, koko: 128-134 cm

Kangas: Versonpuoti

Tämä kangas tuli Versonpuodin onpelukerhopaketissa, "ohjeena" tehdä jotain mukavaa itselle. Kangas täytti kuitenkin kummitytön lempiväripaletista valtaosan, joten venytin sääntöjä ja käytin kankaan tähän joululahjaan.

Kuvien ottamiselle ei joulun alla löytynyt valoisaa aikaa, mutta ehkäpä lahjansaajat jossain vaiheessa laittavat sovituskuvaa? :)

Samistelumekot

Jo keväällä vastaan käveli tämä kangas, joka tuntui just täydelliseltä kahdelle pikkuneidille, siskoksille, joilla on myös kissoja. Kangas odotti jouluun saakka, että sain siitä lopultakin jotain tehdyksi. Aattoiltana joulupukki oli siis tuonut isommalle neidille mekon ja pienemmälle mekkobodyn (eli mekko ja body samassa).

Kaava: Ottobre 4/2016 Two-in-one, k:80cm

Kangas: Versonpuoti

Kaava: Ottobre 4/2014 Snow White (muokattu), k:122cm

Kangas: Versonpuoti

Täti-ihmisenä aina jännittää, vastaavatko kaavat kokoaan ja ovatko ylipäätään käytettäviä malliltaan. Nyt osui aika nappiin! 

Olis se sopinut näköjään tällekin...

Joulukortit vm. 2016

Joka vuosi on tarkoitus aloittaa ajoissa, sitten sen ekan kortin jälkeen asia unohtuu ja seuraavaksi katsellaankin jo viimeistä lähetyspäivää hieman ahdistuneena. Siitä huolimatta, valmista tuli ajoissa! Toivottavasti Kusti on jo polkenut perille, sillä Breltsun väkerrykset proudly (some less than others) presents, joulukortit 2016:

 

Lähes kaikissa korteissa on käytetty Sizzixin Big Shot -leikkuria, jotakin on taidettu leimata, vähän on käytetty myös kohopulveria sekä uutta suosikkiani pearl makeria (geeli joka muuttuu kuivuttuaan helmeksi).

Arvonta suoritettu

Virallisen valvojan läsnäollessa nousi Caritan lappu, onnea!

Jouluarvonta

Ohhoh, Breltsun väkerryksillä tulee 10 vuotta täyteen nyt joulukuussa. Sen kunniaksi pistetään arpajaiset pystyyn. Kommentoi joko tähän postaukseen tai Facebookissa jotain, niin voit voittaa nämä huovutetut lapaset (koko: naisten reilu) itsellesi. Arvonta on tiistaina 20.12. Jättäkäähän sitten riittävät yhteystiedot, jos arpa osuu kohdalle.

Let it snow, let it snow, let it snow...

Tänään teippailin lumihiutaleet tuohon vakkaripaikkaan, eli eteisen oven ikkunaan. Hiutaleita piti leikata vielä muutama lisää, mutta nyt näillä pärjää tämän talven. Joka vuosi kiroan tuota kaksipuoleista teippiä siinä vaiheessa, kun se pitäisi saada pois ikkunasta, mutta muuten se on näkymättömin kiinnitystapa.

Tällainen siitä sitten tuli:

Tähdet tähdet

Tänään sain lopultakin aikaiseksi leikata tämän vuoden lumihiutaleet. Vinkki vitosena ensin kuva leikkausmallista ja vieressä kuva valmiista hiutaleesta. Paperia kului kokonaista kolme A4-arkkia... Pienimmät hiutaleet ovat about 5 cm, suurimmat 20 cm.

Alkuperäinen hiutaleohje parin vuoden takaa löytyy täältä:

http://breltsu.blogspot.fi/2014/11/paperilumihiutaleiden-lyhyt-oppimaara.html?m=1

Opiskelijaelämää

Perjantaina olin pitkästä aikaa kursseilemassa. Paikkana oli vanha tuttu Taitokortteli ja aiheena valohimmeli. Himmeleihin on kyllä olemassa valmiit tarvikepaketit, mutta ihan hyvä tuon kanssa oli olla vinkkejä kuuntelemassa. Sinänsä himmelin teko oli helppoa, kun vain meni ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Valittavana oli kahta eri mallia ja toisesta kahta eri kokoa. Itse tein yksiosaisen himmelin isommassa koossa.

Himmeli tuli parissa tunnissa valmiiksi. Ensiposeerauksensa se teki jo kurssiluokan ikkunassa...

Ja pariin tuntiin ehti juoda myös pullakahvit! Kuten kuvasta näkyy, himmeli ilman valoja näyttää vain kasalta muoviputkia (ehkä siksi, että sehän on kasa muoviputkia). Täyteen loistoonsa se pääsee vasta pimeässä ympäristössä. Minulla oli tälle ripustuspaikka mielessä jo ennakkoon ja tänään sain asennuspalvelun kiipeilemään korkeuksiin... 

Valitettavasti kamerassa ei riitä paukut kuvaamaan tätä pimeässä, mutta käyttäkää mielikuvitusta tai käykää kurkkimassa Taitokeskusten sivuilta.

Helmihiutaleet

Minulla on Tiimarin peijaisten jäljiltä epämääräinen valikoima helmiä, eikä koruaskartelu (korviksia lukuunottamatta) ole enää oikein innostanut. Niinpä kun Joensuun kädentaitomessuilla osui silmään nämä lumihiutalepohjat, niin otin yhden pussin kokeiluun. Pussissa oli seitsemän kappaletta noita kuusisakaraisia metallihärpäkkeitä ja illalla kuorrutin niistä jo yli puolet. Tämä olikin yllättävän hauska tapa tuhota jämähelmiä. Ja helppo, kun ei tarvitse kuin pujottaa helmet ja kääntää lopuksi metallilangan päähän silmukka. Näihin pitää vielä lisätä ripustuslenkit, niin ne saa johonkin roikkumaan.

Ruskalapaset

Kaapin perukoilta löytyy muutamia vyyhtejä vironvillaa, jotka on aikanaan ostettu huiveja varten. Huiveja kuitenkin alkaa olla niin paljon, että ajattelin kokeilla, miten näiden konehuovutus onnistuisi. Ja onnistuihan se! En löytänyt valmista ohjetta pikagooglailulla, joten pienellä riskillä sävelsin nämä ns. omasta päästä. Ei siis ollut mitään käsitystä, paljonko nämä tulisivat kutistumaan. Seuraavaa kertaa ajatellen laitan tähän "pikaohjeen" muistiin.

Lanka: Vironvilla 8/2, n. 80 g

Puikot: 5 mm

Luo 60 silmukkaa ja neulo muutama kerros resoria. Vaihda sileään neuleeseen ja neulo 20 cm. Neulo peukaloa varten 12 silmukkaa apulangalle. Neulo 20 cm peukalosta lukien ja tee kärkikavennukset joka kerroksella (kiilakavennus). Päätä, kun jäljellä on 4 silmukkaa. Poimi peukalon silmukat + väleistä 1 silmukka = 26 silmukkaa. Neulo 9 cm ja aloita kavennukset. Kavenna tasavälein kolmessa kohdassa joka kerroksella, kunnes jäljellä on muutama silmukka. Päättele. Päättele langanpäät ja laita peukaloihin pakastepussi tms. (Puolikas pussi saumoista auki leikattuna ei kerää itseensä vettä niin helposti). Pese 40 C normaaliohjelmalla esim. parin pyyhkeen kanssa. Käytä normaalia pesuainetta. Linkous koneessa oli säädetty 900 kierrokselle. Muotoile sopiviksi heti koneesta otettuasi.

Ringot

Pari päivää on nyt tullut vietettyä sohvalla, seurana syysflunssa ja Netflixistä viimeiset kaudet Downton Abbeya. Koska tuota keskeneräistä neuletakkia ei tässä löhöillessä jaksanut tehdä, niin neuloin itselleni uudet lapaset. Ringot. Sopivat hyvin Ruoska-Mauripipon kaveriksi... 

Ohje: http://www.ravelry.com/patterns/library/ringo--elwood

Lanka: Seitsemän veljestä

Vaikka ajatus ei ihan selkeästi juossutkaan, niin yllättävän nopeasti nämä lapaset lopulta valmistuivat. Ohjehan on ollut jonossa jo ties miten kauan... Kirjoneule ei edelleenkään ole suosikkini, varsinkaan tällaisilla pitkillä langanjuoksuilla. Valmiilla lapasilla on kuitenkin sama vaikutus kuin Maukalla, eli pistää väkisinkin hymyilyttämään...

Ruuhkaa pipotehtaalla

Piti tehdä vain muutama, mut jotenkin tää taas lähti ihan käsistä...

Isot pipot:

Vähän pienemmät:

Vielä pienemmät:

Ihan pienet:

Kaava oma, kankaat mm. Versonpuoti, Paapii ja Pehemiä.

Laatikon ulkopuolella

Kummitytöltä tuli synttärilahjatoiveeksi jokin pehmolelu. Kissaihminen meni vähän vieraille vesille ja päätti ommella koiran. Kaavat löytyi googlaamalla "dog plushie pattern". Sivu oli venäjänkielinen, joten en sitä viitsi linkata, kun en yhtään tiedä mitä sivulla sanottiin...Mutta löytyy helposti hakemalla.

 

Koira on tehty velourista ja trikoosta. Ilme näyttää vähän ehkä vihaiselta/väsyneeltä/kyllästyneeltä, vaikka kuinka yritin noita kulmakarvoja säätää... Mutta on se silti vähän söpö.

Kortti on hyvin pitkälti Big Shotilla leikkailtu. Leimasinkirjaimet ovat Tigerista. Ei varmaan muuta kerrottavaa.

Hänen täyteläiset sieraimensa

Olen monesti ihastellut kortteja, joissa vanhan kirjan sivu on ensin käsitelty valkoiseksi ja päälle piirretty jotain värikästä. En ole syventynyt kuvia pidemmälle, miten ne on tehty, joten nyt kokeilin ihan vaan millä keksin...

Askartelukäytössä minulla on ollut vanha Kotiopettajattaren romaani. Yritin etsiä sopivan sivun tähän taustaksi, mutta siitä huolimatta silmiin valmiissa kortissa osuu vain tuo "hänen täyteläiset sieraimensa". Pitäisi ehkä löytää vieraskielinen kirja, niin tekstiin ei niin paljon kiinnittäisi huomiota. ..

Maalasin sivua valkoisemmaksi vesiväreillä, koska valkoinen leimasintyyny oli päässyt kuivahtamaan. Omat piirustustaidot on vähän niin ja näin, joten pupu on tehty leimasimella. Väritin kuvan pääasiassa Sharpieilla, koska Copicit käyttäytyivät erikoisesti tuon vesiväritaustan päällä. Kuvan reunoja on tummennettu Copiceilla.

Näitä vois kokeilla lisääkin, mutta tekstin kanssa pitäis olla tarkempi...

Peruspertsaa

Välillä on palattava ihan perusasioiden äärelle. Villasukat, koko 45, lankana Seitsemän Veljestä eikä mitään kommervenkkejä. Suomen kesä - lyhyt ja vähäluminen. Ei mulla muuta. 

Niin paitsi että piiiiitkästä aikaa rupesin neulomaan villatakkia. Kesäloman kunniaksi...

Välillä vissiin pitäis tehdä jotain muuta:

Kesäkurpitsareseptejä

Muistiin itselle ja vinkiksi muillekin hyviksi testattuja reseptejä. Tästä siis lähdetään:

Kesäkurpitsalasagne 

Vaihdoin tuorejuuston miedompaan (aurinkokuivattu tomaatti), muuten tein ohjeen mukaan.

Kesäkurpitsasämpylät 

Kesäkurpitsakakku 

Kesäkurpitsamuffinssit (suolainen) 

Koska kaapista ei kaikkea löytynyt, korvasin fetajuuston aurinkokuivatuilla tomaateilla, rahkan maustamattomalla jugurtilla ja mintun muilla yrteillä (basilika, oregano, persilja). Toimii näinkin.

Kesäkurpitsamuffinssit (makea) 

Superhelppo resepti ja täydellinen koostumus - mitä muuta voi toivoa? Pähkinän tilalle laitoin mantelirouhetta ja lisäsin vaniljasydämet (paksua vaniljakastiketta valmiista jauheesta) ennen paistoa.

Kesäkurpitsahillo 

Kynsilakkaa korviin

Mustikanpoiminnan lomassa päädyin tänään leikkimään kynsilakalla. Kynsiä en kuitenkaan lakannut, vaan koruja. Tarkemmin sanottuna ohuesta metallilangasta väännettyjä kukkia. Tämä oli ihan testikierros, saa nähdä miten nämä käytössä kestävät. 

Lakkasin kukat siveltimellä, sillä kukka on tehty yhdestä osasta. Yksittäiset terälehdet olisi voinut dipata pullossa, mutta en halunnut kukan taakse ylimääräisiä kitostuksia, joita terälehtien yhdistäminen olisi aiheuttanut. Kokeilin myös marmoroimista (eli kynsilakkaa kaadettuna veteen), mutta näistä käsin lakatuista tuli paremmat. Takana olevat hopeakiekurat ostin keväällä Karnaluksista. Koristeena on vain pienet helmet ja kiinnityksenä tappikorvikset koukulla.

Tästä lähdettiin:

Ja tällainen on lopputulos: