Uusi vuosi, vanhat kujeet

Mihinkäpä sitä tiikeri raidoistaan tai neuloja puikoistaan, vaikka vuosi välissä vaihtuukin... Nämä ovat viime vuoden loppupuolen tuotoksia, mutta nyt oli ensimmäinen päivänvalollinen aika saada ne kuvatuksi...

Sain SNY:ltäni aivan ihanaa ShibuiKnitsin Merino Kid -lankaa. Tämä oli suosikkini niistä kaikista langoista joita sain! Päätin laittaa sen heti joulun jälkeen puikoille ja näin teinkin.

Ohje: Side Cable Hat/Designer Knitting, fall 2009

Lanka: ShibuiKnits Merino Kid

Neuloin jo aiemmin yhden tällaisen pipon kavennuksiin saakka, sillä luin ohjetta vasta siinä vaiheessa ja huomasin, että reunan jälkeen olisi pitänyt lisätä silmukoita.... Juujuu, meillä luetaan aina ohjeet läpi ennen töihin ryhtymistä. Olisi siis jollekin pienempipäiselle melkein valmis tällainen tarjolla... :D

Ehkä maailman lahjakkaimmalle pipojen hävittäjälle neuloin myös uuden pipon, sillä sekä tämä että tämä ovat jo kadonneet maailman tuuliin. Murr! Piti äkkiä kuvata tämä uusin tulokas, ennenkuin sekin jää jonnekin... :/

Ohje: Lina Joko Knits -blogista

Lanka: King Cole Merino Blend

"Askarrellaan paskarrellaan"

Jouluksi olis aina kiva tehdä sitä, tätä ja tuota. Totuushan on se, että tässä vaiheessa jouluun on yleensä aikaa enää max 2 viikkoa, joten hienot ideat jää yleensä vain idean asteelle. Tänä vuonna tein omenaglögin tuoksuisia saippuoita:

Turkinpippurisuklaaliskoja:

Nämä tosin menivät ns. parempiin suihin... Tein itseasiassa myös sellaisia "oikeita" konvehteja, mutta ne eivät ehtineet kuviin. Liskot on tehty ameriikoista tulleella muotilla. Eräs työkaveri kävi Miamissa ja toi meille tuliaisiksi liskosuklaata. Suklaa ei ollut järin kaksista, mutta näin heti muoteille uuden käyttömahdollisuuden. Ja turkinpippurisuklaa on aina hyvää! :D



Lisäksi edellinen Cousteau-pipo oli jäänyt maailman tuuliin, niin piti neuloa sulholle uusi. En tosin ole ihan varma, että kuuluisiko tämä siihen papin edessä annettuun lupaukseen, mutta menköön nyt tämän kerran. Ehkä tähän pitäisi kirjoa vaaleanpunaisella nimi, niin ei pääsisi eksymään... Pipopää pyysi tarkentamaan, että hänellä ei ole mitään tekoa tuon taustalla näkyvän upean punaisen ajopelin kanssa, vaan kyseessä on rouvan virkasuappi...

Ohje: Cousteau -pipo

Lanka: Seiskaveikan Kantri

 

Rauhallista Joulun aikaa!

Kuvassa poikkeuksellisesti Eetu (eli kissa, joka tuli minun korvikkeeksi, kun lähdin opiskelemaan. Ollaan kyllä hyvin samanlaisia, tykätään molemmat syödä ja nukkua...). "Vanha" jaksaa vielä innostua joulukuusenpalloista, kun taas Vilmalle nuo lankaiset pallot (=lankakerät) ovat paljon rakkaampia...



 

Kolmekymppinen, mun kaaso on kolmekymppinen...

Totuuden nimissä kaasoseni on vielä pari päivää kaksikymppinen, mutta kustin polkemisen vuoksi täällä laulellaan jo nyt... Tämä huivi oli tarkoitus neuloa heti häiden jälkeen, mutta jotenkin se lipsahti ja valmistui vasta synttäreiksi. Kuvausolosuhteet olisivat mene tiedä olleet paremmat silloin ensiksi suunniteltuna ajankohtana, eli tässäpä tarjolla kohtalaisen hämyisiä otoksia Zetorista. (Saa siis laittaa hienoja poseerauksia, jos poseeraututtaa!)

 

Mallina on Jatan suunnittelema Zetor

Lankana virolainen villa

 

 

Kekkasin tuossa äsken linkittäessä, että nää langathan on tullut neulottua kuvausjärjestyksessä. Seuraavaks olis siis tuon sinipunaisen vuoro, mut se ei oikein oo sytyttäny. Ja tuo ruskea on niin prrrkuleen ohutta, että taidan kuitenkin vaihtaa lajia, ennenkuin palaan näihin...

 

Ai niin, ja korttihan piti tietysti tehdä "samaa sarjaa"...

 

"Kultaseni, haluaisin kuvauttaa pääni."

Ja koska tuo lausuttiin neulojan miehelle, niin tämä tiesi oitis, miten toimia. Kamera käteen ja pihalle, kun oli vielä pilkahdus päivänvaloa jäljellä ja uusi pipo vailla kuvausta.

Ohje: Novita talvi 2008

Lanka: SWTC Therapi (jadea+villaa+silkkiä=ihanaa!)



Mulla on sellainen fiksaatio, etten kestä rumasti kavennettuja pipoja. Tässäkin olisi ohjeen mukaan pitänyt ruveta neulomaan 1o 1n tuolla päälaella jo ties miten aikaiseen. YÄK! Siis oikein klassikkoesimerkki rumasta kavennuksesta. Miksi ihmeessä nätit palmikot pitää pilata päättämällä ne kuin seinään ja alkamalla neuloa jotain täysin asiaan kuulumatonta?! Ei ymmärrä... Siispä kapinoin ja säädin itse kavennukset noiden palmikoiden reunoille. Lopputulos näyttää tältä, jos joku sattuu katselemaan lintuperspektiivistä. Tosin kuvaajan urakkaa helpottaakseni en laittanut häntä roikkumaan yläilmoihin vaan pyllistelin meidän autoteltoille...

Lanka on ostettu viime lauantain messureissulta. Kiitokset vain seuralaiselle, kivaa oli! Ja olo kuin Liisalla Ihmemaassa... Nyt tosin olisin terapian tarpeessa (siis Therapin), koska tämä pipo söi lankaa oletettua enemmän, ei noista lopuista enää saakaan lapasia. Yhyy.

Lahjontaa viimevuotisilla sukilla

Neuloin viimevuonna isänpäiväksi sukat, joista tuli jostakin syystä aivan liian isot. Koska sukat oli aloitettu kärjestä ylöspäin, ei niiden kutistaminen ollut ihan niin helppo juttu, joten sukat olivat laatikon perällä vuoden, josta niitä aina tasaisin väliajoin mulkoiltiin, josko ne vaikka siitä kutistuisivat. Isänpäivän alla otin lopulta härkää sarvista, purin sukista varret ja kantapäät ja muutaman kuvion verran myös teräosaa. Nitkuttelin kantapäät ja varret uudelleen ja huomenna aion siis lahjoa uudelleen viimevuotisilla sukilla. Koska stunt-mieskin on rilluttelemassa, ei sukkia ole sovittanut kukaan. Nyt siis sormet ja varpaat ristiin, että tällä kertaa näistä olisi tullut sopivat. Muuten joudun laittamaan hakuun isokenkäisen miehen, sillä en kyllä enää pura näitä... Kaiken varalta isänpäiväreissulle mukaan lähtee myös Bailey's juustokakku, se on ainakin varmasti sopiva!

Mallineule on otettu Nancy Bushin "Knitting vintage socks" -kirjasta, malli oli Gentleman's shooting stockings with fluted pattern. Muuten sukat on neulottu oman mielen mukaan. Lankana oli Novitan Nalle.

Tilted duster

Toiveet sen edellisessä postauksessa mainitun punaisen kasan suhteen olivat suht korkealla, mutta mutta... "Vinoutunut pölyrätti" (vapaasti suomennettuna) lienee kuitenkin aika osuva nimitys tälle lopputulokselle. Takki ei tunnu istuvan oikein mistään, hihat ovat kerrankin liian pitkät (varmaan kymmenen senttiä...) ja oikean ja nurjan epätasaisuus suorastaan ilmiömäinen. Pah! No, napit on ainakin kauniit ja punainen väri hyvä, jos tässä vaiheessa yritetään hakea jotakin positiivista. Ehkä se tästä vielä laantuu... Voihan tämä päällä ainakin leikkiä joulutonttua, jos ei muuta käyttöä keksi.



Edit: Hieman totuttelua se vaati, mutta nyt takki on päässyt ahkeraan käyttöön. Älkää siis antako liikaa painoarvoa tuolle alkuvalitukselle...

TILTED DUSTER



Ohje: IK Fall 2007

Lanka: Novita Tiina n. 900 g

 

Huonosti käyttäytyvää lankaa

Häämatkalla piti (tietenkin!) raahata sulho pariin lankakauppaan. Mukaan tarttui tosin vain muutama kerä (jotta avio-onni säilyisi edes matkan ajan...). Tämä lanka näytti kerällä hyvinkin rauhalliselta, mutta puikoille päästyään se villiintyi täysin. Vertaa ennen ja jälkeen kuvat:



Ennen:

Jälkeen:

Vyötteet olivat ehtineet jo kadota jonnekin, mutta ruotsalaista garn -jotakin tämä oli. Koostumukseltaan villaa+höttöä... Sukat ovat aivan perussukkaset, koska langan kukertavuus tuhosi muut viritelmät. Mutta jospa tuosta viimeistelyä odottavasta punaisesta neulekasasta kuoriutuisi jotakin edes vähän eksoottisempaa...

 

Taikasormet.... as if!

Tänään koitti se suuri päivä, jota olin odottanut kuin lapsi joulua. Syksyn kohokohta ja sitä rataa... Mutta voi pettymyksien pettymys, tunne on sama kuin saamatta jääneen tähtiloiste-Barbin ja kauko-ohjattavan veneen jälkeen. Messut olivat kyllä tänä vuonna melkoinen pohjanoteeraus. Siellä ei ollut mitään! Tuntui, että näytteilleasettajiakin oli vain kourallinen ja niistäkin suurin osa möi jotakin valmista. Parilla osastolla oli lankoja ja puolikkaalla osastolla askartelutavaraa. Messusaalis jäi siis laihaksi edellisvuoteen verrattuna, eikä messuseuralaisellekaan jäänyt juuri muuta kuin luu, eikun siis leipä, käteen... Mukaan lähti neljä Tilda-kangaspalaa, Opalin Tiger-lankaa, sydänkranssi ja kuvasta unohtuneet Tilda-nauhat. Siksipä lähdetäänkin samaisen seuraneidin kera merta edemmäs kalaan...

Back in business

Blogikatko päättyy nyt... Ainakin jollain tapaa. Muutto, häiden järjestely ja lopulta tietokoneen telakalle joutuminen ovat tehokkaasti estäneet päivittämistä. Mutta jospa se tästä... :)



Katkon aikana (blogattavaksi saakka) on syntynyt kaksi huivia. Ensin elokuuta varten Swallowtail Shawl, joka oli juurikin niin ihana kuin ajattelin. Eikä ne pompulatkaan tuottaneet suuria ongelmia. Langan vyötteet ovat reilun 50 km päässä, joten sen tiedon lisään ehkä myöhemmin... Varoituksena muuten kaikille hääpukuaan kaapissa säilyttäville: puku saattaa kasvattaa itselleen laahuksen, jos sitä säilyttää kaapissa useita kuukausia! Näin kävi ainakin minun puvulleni, sillä ei siinä kyllä ollut mitään laahusta vielä liikkeessä, kun sitä sovitin... :D

Huivi vinossa kohti uusia seikkailuja... Sama huivi kävi keikkumassa myös naapurin kuusimetsässä:

Häitä varten pidettiin tietysti myös askartelutalkoita. Kaasolle kuuluu SUURI kiitos loman uhraamisesta näpertelyyn! Hääkarkkirasioita, nimikylttejä jne. Tämä kuva, samoin kuin tuo ylimmäinen, ovat Krista T:n "käsialaa".

Ja kun huivien makuun on päästy, niin jatketaan samalla linjalla. Flower Basket Shawl tuntui sopivalta mallilta tälle herkullisen vihreälle virolaiselle villalle. Huivi muutti hyvään kotiin synttäreiden kunniaksi...