Nnnnnnnam!

Viime aikoina olen törmännyt monessakin paikassa Macaron -leivoksiin. En tiettävästi ole ikinä sellaisia syönyt tai edes livenä nähnyt, mutta jokin niissä houkutteli. Tänään koekeittiö päätti testata...

Kuoren ohje: Nohannan blogista

Täytteen ohje: Kotiliesi, tosin kaakaojauhetta ja Baileysia tuplamäärä

Tein sen virheen, että maistelin taikinaa ja hyi *piip* että oli ökelön makuista! Epäluulot olivat HYVIN suuret, eikä ne kakkarat paistamisenkaan jälkeen maistuneet niin kovin hyville. Mutta sitten saapui Baileys for rescue, eli täyte pelasti koko hässäkän! Ainut vaan, että koe-erän suuruus on n. 50 kpl... :)

Ohjeessa kaikki on ilmoitettu grammoina, mikä tuotti pientä miettimistä, sillä keittiövaakani tarkkuus on n. 100 g välein... Sillä ei siis pahemmin mittailtu 2 grammaa suolaa tms. Kananmunan valkuaisen painoa miettiessäni eksyin mm. sivulle, jossa bodarit pohtii, montako kananmunanvalkuaista pitää syödä iltapalaksi, että saa päivän proteiinit... :D Niin ja kunnon hifistelijäleipurit erottelevat valkuaiset jo 24 tuntia ennen leipomista... Lopulta löysin joltakin sivulta vähän "parempaa" tietoa ja laskutoimitusteni jälkeen veikkaan ohjeen grammamäärän vastaavan noin neljää valkuaista, jos joku tuota ohjetta kokeilee.

Mutta minäpäs lähden nyt potemaan sokerihumalaa ihka ensimmäisten Macaron -leivosteni pariin... ;)

Jo on aikoihin eletty...

Nimittäin tein epähuomiossa virkatun pitsiliinan. Juu-uu... Uusimmassa Novitassa oli tärkätty pitsiliinasta kori ja ajattelin, että tekisin noille edellisen postauksen pääsiäismunille sellaisen. Kana oli ennen munaa, eli virkkaus tapahtui ennen noiden pääsiäsimunien koristelua. Lanka oli kuitenkin sen verran paksua, että liinasta tuli iso enkä sitten edes löytänyt sopivaa astiaa tärkkäysmuotiksi. Liinanraato palveli pari viikkoa kissan leikkikaluna (edelleen se inhoaa puuvillaa...). Tänään päätin kuitenkin tehdä liinasta liinan ja silittelin sen suoraksi. Mitä tällä teen, ei aavistusta...

Ohje: Novita kesä 2010

Lanka: Drops Paris vajaa 100 g

Fabergén puhelua odotellessa...

Lankalauantain kunniaksi en koskenut lankaan, mutta sain pääsiäismunat siihen kuosiin, että ne ehtii laittaa pariksi päiväksi esille, ennenkuin pääsiäinen on ohi. Munissa on pohjalla styrox-munat ja ne kaikki on pohjakäsitelty akryylimaaleilla.

Koristelut: ääriviivatarroja ja suuri, kimmeltävä nappi

 Koristelut: muovista pitsiä

Koristelut: pöllöt leimattu, blingblingit ovat tarroja

Koristelut: ruusuja, nauhoja, helmiä ja nuppineuloja

 Koristelut: suuri nappi sisään upotettuna, paljetteja, helmiä

Koristelut: kalvovärikuvioita

 Koristelut: erilaisia nauhoja

Koristelut: haaraniittejä, kultalankaa, helmiä kalvovärikuviossa, ääriviivatarroja, valkoista kynää

Tein munille alustan superlonista, jonka päällystin vihreällä hahtuvalla ja neulahuovutin sitä TODELLA kevyesti kiinni superloniin. Munat on kiinnitetty alustaan hammastikuilla. Laitoin koristukset ikkunan väliin. Kuvaaminen oli vähän heikkoa, mutta jospa tästä jotakin saisi selvää...

Hyvää pääsiäistä!

Käynnistymisvaikeuksia

Tuon neuletakin jälkeen ei ole oikein jaksanut innostua mistään. Onneksi joku tässä  taloudessa kuitenkin saa langoista paljonkin irti... Jospa se olis tarttuvaa.

P.S. Ai mikä hullunkiilto silmissä...

Sammakko(taimikämuuvaan)professori ennustaa: "Pakkaset loppuivat tältä talvelta."

Arvaatteko mistä tiedän? Ihan ilman sammakkoakin... No, sain valmiiksi neuletakin, jossa kerrankin meni kaikki putkeen ja siitä tuli just sopiva. Lämpötila laski melkein heti nollaan ja sillä tiellä jatketaan. Mutta takaisin neuletakkiin, siitä tuli (ainakin melkein) TÄYDELLINEN! Olen onnistumisen suhteen niiiiiiin iloinen kerrankin.

 

Ohje: Heart Yoke Cardigan (Designer Knitting Holiday 2009)

Lanka: Garnstudio Drops Alpaca

Puikot: 3,5 mm

Lisäsin vartalo-osaan pituutta (kuten lähes aina), neuloin hihansuihin yhtä leveän ainaoikein-reunan kuin helmaankin ja vaihdoin värien kulkua kaarrokkeessa (koska kaksi sävyä olivat liian lähellä toisiaan, toisin kuin alkuperäisessä ohjeessa). Lyhennettyjä kerroksia tein varmaan vähän vähemmän ennen kaarroketta, kuin ohjeen mukaan olisi pitänyt, kun en oikein ymmärtänyt niiden tarkoitusta. Nyt ne eivät ainakaan tee mitään outoja kulmia olkapään alle. Muuten taisin mennä ohjeen mukaan. Koon puolesta jännitin viime metreille saakka, sillä joko lanka oli ohuempaa tai käsiala tiukempaa, mutta mallitilkun perusteella valittu suurempi koko osoittautui just oikeaksi.

Nyt on vähän takki tyhjänä, että mitähän seuraavaksi... Mutta paistattelen vielä hetken aikaa tämän loisteessa! (Ja odotan kiven putoamista päähän)  :D

Bling bling

Eilen sain taas mielenvirkistystä, sillä vuorossa oli hopeasaven jatkokurssi. Syksyn kurssin seuralaisen sain jälleen melko helposti houkutelluksi mukaan... Meidän lisäksi kurssille saapui pakkasta uhmaten (naapurikunnassa oli yli -40C...) vain yksi henkilö, joten ohjaajalla riitti hyvin aikaa meille kaikille. Kuusi tuntia kului TODELLA nopeasti, mutta ehdin saada siinä ajassa kuitenkin näinkin paljon aikaan. Kiillotusta tosin piti jatkaa vielä kotona...

Rintakoruun tein jo ennakkoon kotona Fimo-massaan muotin kolmesta tähtianiksesta. Sisäinen harakkani halusi laittaa vielä vaaleanpunaiset zirkonit jokaisen "kukan" keskelle.

Kaulakorun muotti on tehty samoin eväin kuin rintakorun. Tällä kertaa laitoin kiinnityksen riipuksen taakse, jottei se kaulassa ollessa pyörisi nurinpäin.

Hopeasavesta jäi vielä jäljelle pienen pieni nötönen, josta pyörittelin yhden helmen ja tein siihen täpliä pursotettavalla savella. Yhdistin riipukseen myös ihanan vihreän jade-helmen.

Kivaa oli ja voisi mennä vielä toistekin! Kunhan vain joskus oppisi käyttämäänkin koruja... :D

Tavikset

Korttienpostitusreissu kesti sen verran kauan, että automatkojen aikana ehdin neulomaan tavis-villasukat. Jopa resori on perinteistäkin perinteisempi kaksi oikein kaksi nurin, eikä missään muuallakaan kikkailtu. Autoneuleeksi on nimittäin pakko ottaa jotakin sellaista, jota pystyy neulomaan ilman että tarvitsee liikaa katsella käsiinsä. Lankana Novitan Nalle sävyssä talvi, ajalta jolloin kerässä oli vielä 150 grammaa...

Ystävänpäiväterveisiä Rovaniemeltä!

Tämän vuoden ystävänpäiväkortit kävin postittamassa Joulupukin pajakylästä. Kai niitä laatikoita olis lähempääkin löytynyt, mutta maisemanvaihdos silloin tällöin tekee hyvää. Ja pitäähän sitä pukille käydä mainostamassa, kuinka kilttinä on ollut...

Tässäpä kuvapläjäys:

 

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

Korttiloita tuassiisa

Helmikuun synttäreitä silmälläpitäen valmistui tällainen keijukortti:

Leimakuvan sain SNYltä, väritys Inktenseillä.

Serkun vauvalle puolestaan lähtee tällainen kortti:

Leiman ja värityksen tiedot samat kuin yllä.

Muokkailin vielä hieman noita aiemmin näyttämiäni kukkia. Kylläpä tuollainen valkoinen kynä on hyvä niiiiin moneen juttuun! :D

Eläkepäiviä odotellessa

Omia eläkepäiviä tässä ei vielä ehkä kannata alkaa odottaa, mutta työkaverilla aamukammassa on jäljellä enää seitsemän päivää. Tarjouduin vapaaehtoiseksi kortintekijäksi ja sain luvan tehdä huumorikortin. Eli valitusosoite on Jurvan kunnassa! :)

Mitäs muuta ne eläkeläiset tekeekään, kuin tuhlaavat eläkerahansa peliautomaatteihin? Vai onko mulla jotenkin vääristynyt mielikuva... :D Tuota leimaa ei vain voinut vastustaa.

Korttihärpäkkeet tuppaavat olemaan aika hyvissä hinnoissa ja kuumehouruissani mietin, että miksei esim. noita kukkia vois tehdä itsekin. Periaatteessa mikä ettei, mutta työmäärään nähden näiden hinta se vasta kova oliskin. Paperit on marinoituneet jostain 80-90 -lukujen taitteesta saakka, joten materiaalikuluja ei tainnut tulla nimeksikään.