Tule meille vaan, meillä leivotaan, saat kirsikkapiirakkaa jos annetaan...

Mietiskelin aamulla ääneen, että mitähän sitä noista kirsikoista tekisi ja kun siippa totesi, että niistä tulisi varmaan hyvä piirakka, niin eihän minua tarvinnut kovin paljon houkutella...

Ohje: Amerikkalainen kirsikkapiirakka

Olen joskus aiemminkin tehnyt piirakan tällä ohjeella ja kuten muistelinkin, niin hyvää oli. Täyte on todella makea, joten lähes sokeriton taikina tuo hyvän kontrastin. Meillä oli vehnäjauhot vähissä, joten korvasin vajaat puolet ohjeen jauhomäärästä grahamjauhoilla ja hyvin toimi. Taidanpa kuitenkin vielä varmuuden vuoksi mennä maistamaan palasen...

Marimekon tuhoajaiset ja muuta lahjontaa

Keväällä alettiin uutisoida Marimekon tehtaanmyymälöiden lakkauttamisesta, joten piti kiireen vilkkaa ajella Kittteelle (tulihan siihen nyt riittävän monta t-kirjainta?) käymään, ennenkuin on myöhäistä. Mukaan tarttui muutamia kankaita ja lupaus ommella niistä jotain myös matkaseuralle (eli äitille). Parin kuukauden "tuumailun" jälkeen päätin lopulta tuhota ensimmäisen kankaan.

 

Kaava: Ottobe 2/2009 Waterfall

Hihat sovelsin itse, mutta muuten paita on tehty ihan kaavojen mukaan. Samalla kaavalla on aiemmin tehty kaksi paitaa, jotka ovat blogissa kadoksissa sen Vuodatuksen aikaisen hävikin vuoksi, eli keväällä 2009 muistaakseni...

 

Paidan helmaan tein kuvion silityskalvolla. Malli on (hieman mukailtuna) Emily Hogarthin kirjasta "Leikkaa tästä". Aiemmin olen kuvioinut tuolla materiaalilla mm. nämä tyynyt. Helppoa ja nopeaa!

Huomenna on vanhemman kummitytön 10 v. synttärit. Paketti lähti ajoissa, kuten yleensä (eli tänään...) ja sisälsi tällaisen kesäkassin.

Kassin ohje on ollut käytössä ennenkin ja edelleen pidän tästä mallista. Nyt suurensin kaavaa hieman, koska edellinen versio oli ehkä himpun verran pieni. Kassin kangas taitaa olla Anttilasta (?) ja vuorikankaan alkuperää en enää jaksa muistaa. Sisällä on pieni tasku tuosta päällikankaasta.

 

Kortti on pitkälti samaa värimaailmaa ja aika laiskaa askartelua, eli koristelin valmista kuviopaperia erilaisilla ääriviivatarroilla...

Yritin käyttää kassin kuvauksessa hyödyksi myös tätä muinaista risuhärpäkettä, joka on päässyt tänä kesänä uusiokäyttöön keijunmekon köynnöstukena... 

Kirkko ja kesälauantai, kaksi sormuksensa sai

Hääpari viettää pian jo 2 kk hääpäiväänsä, joten tämän kortin askastelustakin on jo hyvä tovi. Tämä oli taas niitä kortteja, jotka eivät millään halunneet poseerata nätisti kameran edessä...

Sydämet on painettu läpinäkyvällä leimasinmusteella ja niihin on laitettu kohopulveria. Päälle "hieroin" kullan väristä leimasinmustetta ja hankasin musteen pois sydänten päältä. Kortin tausta on myös leimailtu kullanvärisillä sydänkuvioilla. Lisäksi mukana on on (hyllynreuna?)pitsiä ja kultaiseen lankaan pujotettuja sydämiä.

Ennen häitä morsmaikulle järjestettiin polttarit. Lupasin auttaa kaasoa ja askarrella polttarikansion. Sisältö jääköön salaisuudeksi, mutta kannen voinee näyttää... Jotenkin sekin varmuuden vuoksi suttaantui parista kohtaa... :)

Onnea vielä kerran hääparille! ♥

Hitaasti lämpiävää sorttia

Vaikka olenkin pesunkestävä karjalainen, niin joissain asioissa taidan olla vähän (hidas) hämäläinen... Magic Loop -tekniikan olen tiennyt jo vuosien ajan, mutta se on kuulostanut jotenkin hankalalta eikä ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin siihen sen tarkemmin perehtynyt. Nyt keväällä kuitenkin lähdin työkaverin mukaan kursseilemaan tähän vanhaan tuttuun paikkaan ja aiheena siis Magic Loop -sukat. Ja tämähän on niin minun juttu! Uskoisin, että jatkossa ainakin perusvillasukat tulen neulomaan tällä tekniikalla, koska se on nopeampaa ja tulee varmasti tehtyä kaksi sukkaa (tai sitten kesken jää kaksi samanmittaista varrentynkää...).

Kurssilla tehtiin minikokoiset eriparisukat. Sukistahan tehtiin eriväriset siksi, että tekniikan opettelu olisi helpompaa, eikä tulisi neulottua sukkia yhteen tai muuta kummallista. Vaihdoin kuitenkin lankoja kantapään kohdalla, että sukista tulisi edes jotenkin parit.

 

Samoilla lämpimillä pistin puikolle myös toiset sukat, jotta tekniikka jäisi paremmin mieleen. Tässä lankana on hyvin marinoitunut Opal Regenwald Tiger ja puikkoina viheliäisen ohuet 2,5 mm Addin pitsipyöröt. Noin ohuet puikot eivät kyllä sovi meikäläisen mielenterveydelle...  Tämä lankahan pyrki sukiksi jo vuosia sitten Kirsin kanssa tehdyllä Tampereen messureissulla, mutta silloisista viritelmistä tuli vaaaaaltavan isot, joten purin ne sukanpuolikkaat ja neuloin uusiksi.

Ja kun vauhtiin päästiin, niin puikoilla olivat myös nämä kolmannet sukat Seiska Veikasta. Sukat odottivat kuvaajaansa ollessaan "vaiheessa", jotta tekniikka selviäisi myös asiaan vihkiytymättömille. Siis se ihan perusperus -idea, eli pitkä pyöröpuikko ja kaksi lankakerää... :)

Ja hitaasti lämpiävästä puheen ollen, nyt olen keräillyt tölkinklipsuja virkkaustarkoituksiin. Eikös sekin ole jo ihan mennen talven lumia...?

Ihan pihalla

Blogiparka on ollut ihan hunningolla jo muutaman kuukauden. Kevään tullen sitä jotenkin on ulkoistanut itsensä, eli ollut ihan pihalla. Käsitöitäkin on valmiina, mutta kukaan ei vain ole saanut niitä kuvatuksi. Jottei tämä blogi nyt ihan peity hämähäkinseitteihin, niin tässä pari kuvaa viime aikojen "käsitöistä"... Pitää koittaa ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta kuvaamaan niitä ihan oikeitakin käsitöitä.

 

Venymätön papukaija

En ole ikinä päässyt perille siitä, mikä Norosta (lanka, ei ykä) tekee jotenkin niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hienon monen mielestä. Olen neulonut kerran aiemmin jostain Noron langoista lapaset, jotka nukkaantuivat kun ne ensimmäisen kerran laittoi käteen. Päätin kuitenkin ottaa uuden yrityksen tämän gurun (minun anti-gurun...) langoista. Tällä kertaa ajattelin yrittää huivia kevääksi, eli puuvillaa käsittelyyn. Ehkä ei kovin suuret todennäköisyydet tykkäämiselle, kun en puuvillan neulomisesta juuri pidä ja siihen yhdistää tuon anti-gurun langan. Ja eiväthän ne tähtien asennot olleen oikein kohdallaan...

 

Ohje: Feather and Fan Comfort Shawl

Lanka: Noro Sekku väri 3

Enpähän tästä nyt oikein tiedä. Puuvilla kun ei veny, niin hermoa sai venyttää sit senkin edestä. Ja tuo kerrassaan ilmiömäinen väritys... No huh! Jos Novita lykkäis tuollaisen värityksen lankaansa ja langassa olisi tosi paljon paksuja "hahtuvaisia" kohtia, niin johan se olis lynkattu jossain. Mutta koska nyt kyseessä on Noro, niin tämänhän on pakko olla upea... Hah!

Tähteiden tähden tein tähteistä tähden

Nurkkiin on jäänyt pyörimään erilaisia ylijääneitä tähteitä neuleprojektien jäljiltä. Sekaan mahtuu myös virheostoksia (what was I thinking tai kun halvalla sai), sekä lankoja joista oli tarkoitus tullakin jotain, mutta projektit eivät lähteneetkään tulille. Ajoittain iskee tarve tuhlata näitä nurkissa pölyttyviä keriä (että voi hankkia taas tilalle uusia, tietystikin...). Blogeissa näkee oikeita supersuoriutujia tällä saralla, eli peitot valmistuvat viikossa (huh!), mutta minulla tämä tuhotyö kyllä kestää kauemmin... Tällä kertaa kokeilin neulottua versiota.

 

Malli:  Knitted Starghan

Lanka: Edellisestä torkkupeitosta jäänyttä Isoveljeä (oli suuret suunnitelmat tai sitten huono laskupää...), pari kerää jostain muusta jäänyttä Isoveljeä, fuksian värinen lanka tuntematon suuruus vuosituhannen alusta, siniharmaa Novitan Kaikua, vaaleanpunaisessa sekä Kitten Mohairia että Novita Luxus Windiä ja keskustan hopeisen langan vyöte hukkui jonnekin

Ohjeesta poiketen tein lisäykset joka kolmas kerta kavennuskohdassa ja 2/3 kerrasta tähden sakarassa, jotta saisin (tai ainakin luulin saavani) tähteen selvemmät sakarat. Peitto on muuten sileää neuletta, mutta reunaan neuloin 6 krs helmineuletta. Tähden koko oli arvoitus aivan viime metreille saakka (tämä on siis neulottu pyörönä), mutta kun silmukoita alkoi olla reilusti yli 700, niin tälle neulojalle riitti. Mittaa keskustasta sakaran kärkeen on n. 95 cm ja "halkaisija" on n. 160 cm.

Seuraavaksi pitäisi kyllä saada jotain pitsistä ja väkerrettävää puikoille, alkaa tämä sileän neulominen riittää vähäksi aikaa...

Ja siitä se ajatus (jälleen kerran) sitten lähti...

Parina viime vuonna pääsiäinen on päässyt yllättämään. Olen ruvennut katselemaan tuota Tildan pääsiäiskirjaa ehkä palmusunnuntain paikkeilla ja todennut, että ei ehdi enää... Nyt olin hyvissä ajoin liikkeellä ja vieläpä massatuotannolla. Tarkoitus ei ole ripustaa omaa kotia täyteen pupusydämiä, vaan pitää keksiä osalle jokin muu loppusijoituspaikka.

Ohje: Tone Finnanger - Crafting Springtime Gifts
Kankaat: Eurokangas, Pikku Iidan Puoti, Anttila, Tampereen messut ja kirppis

Välipaloja

Kahden isomman neuletyön välissä (toinen on tuo edellisen postauksen Dahlia, toinen on... no... vaiheessa...) pujottelin taas vaihteeksi helmiä. Halusin pitempiä kaulakoruja, kun lyhyitä löytyi jo jonkin verran. Lisäksi jokin ihme kellastus on vallannut täällä mielen, eli bongaan kaikkea keltaista. Kevättä odottamassa on uudet räyheän keltaiset tennarit, lankakaupasta tarttui mukaan muutama kerä hyvinkin keltaista lankaa jne. Koruista ei löytynyt vielä mitään keltaista, mutta nyt tilanne on korjattu.

  

Soikeat helmet ovat puuta, pyöreät (ne ovat tummankeltaisia, vaikka kuvassa näyttävät ihan ruskeilta) lasia ja välihelmet varmaakin muovia.

 

Tässä korussa tähtihelmet ovat keraamisia, mustat ja valkoiset helmet puuta ja välihelmet materiaalia x. Tähtihelmien keskelle laitoin (lue: survoin väkivalloin) pienet puuhelmet, kun jotenkin se omaa silmää häiritsi, että siima näkyisi siellä keskellä. Samoin tähdet piti laittaa helminauhaan kummallekin sivulle eripäin, eli niin että yksi sakara osoittaa ylöspäin, muuten ei olisi säilynyt mielenrauha... :)

 

Turkoosi-ruskea on myös ollut jo pitkään hyvä yhdistelmä ja nyt se päätyi myös helminauhaan. Turkoosit helmet ovat keraamisia ja niissä on krakleerattu pinta, ruskeat helmet ovat puuta ja välihelmet samaa materiaalia, kuin edellisessä.

  

Työkaverille syntyi poikavauva ja siksipä tein tällaisen hyvinkin vaaleansinisen kortin. Lisäsin tähän vielä kuvan ottamisen jälkeen tuttipullon tuohon alanurkkaan, kun en ollut varma, riittäisikö pelkkä vaaleansinisyys... Kokeilin ensimmäistä kertaa kukkalävistäjääni, jossa on myös vempain kukan "kohokuviointia" varten. Kätevää! Kukkien keskustat on tehty glossy-koholakalla. Tuollaisen kukkavempaimen voisi hankkia suuremmassakin koossa, koska kukkiahan tarvitsee aina.

Tähän korttiin halusin testailla uusia leimojani (koska eihän askarteluliikkeestä kannattanut tehdä tilausta pelkästään korttipohjista, eihän?). Samoin tuosta toisesta kortista jäi vielä yli noita kukkia, jotka upotin tähän korttiin. Boordileimaus on tehty punaisella, mutta tässä kuvassa väri on näköjään hukkunut melkein tuohon mustaan taustaan. Asenne kohdillaan, jos ei muuta...

Thilia Dahlia Thallallaa

Jo ohjeen ilmestymisestä saakka olen ihaillut eripuolilla kukkineita Dahlioita. Lopulta nyt vuodenvaihteessa tilasin IK:lta kyseisen lehden nettiversiona (maksoi noin puolet siitä mitä paperinen, vaikkakin oikeiden lehtien puolesta liputankin). Ihmettelin, miksi muut mallia neuloneet valittelivat neulomisen tylsyyttä. Takakappaleen pitsiä lukuunottamatta tuo etu-taka-etukappaleen suorakulmio on pelkkää sileää (pl. käännös ja reunat). Nyt ymmärrän ja yhdyn samaan valituskuoroon. Oli nimittäin ihan älyttömän tylsää neuloa noita etuhärpäkkeitä... Siksi valmistumisessa kesti ja kesti ja kesti... Mutta nyt on valmista ja vieläpä hyvin arvosanoin!

Malli: Dahlia Cardigan
Lanka: Schachenmayr Extra Merino

Muuten neuloin ohjeen mukaan, mutta lisäsin helmaan hieman pituutta ja hihat tein täysimittaisena. Valmistumisen jälkeen meinasi tulli tippa linssiin, sillä neulepinta oli ihan onnettoman epätasaisen näköistä, takki kinnasi hartioista ja oli muutenkin ihan tönkkösuolattu. Unohdettuani takin likoamaan noin tunniksi, olivat kaikki nuo ongelmat (pingotuksen jälkeen) taaksejääneet ja takista tuli ihana! En ole aiemmin neulonut merinosta itselleni mitään, mutta uskonpa jatkossa tilanteen muuttuvan, sillä tämähän ei hiosta tällaista lämminveristäkään eikä myöskään kutita.