Mitä ihmettä, "perinteiset" isänpäiväsukat ovat olleet valmiit jo viikon ajan ja isänpäivään on vielä viikko jäljellä?! Ennenkuulumatonta...
Lanka: Novita Seitsemän Veljestä perinteisen harmaa
Ohje: Omasta päästä, palmikko sovellettu tästä
Tykästyin näihin, eli pitää varmaan neuloa itsellekin jotkut sukat "paksummalla" palmikolla.
Ystäväiseni sai vauvan kolme viikkoa sitten. "Marjo-tädin" piti tietysti päästä neulomaan jotakin, kuinkas muuten. Ennakkoveikkauksena laitoin panokset tytön puolesta, mutta poikahan sieltä sitten tulikin. Neulomukset aloitin ennen lopputuloksen varmistumista ja oranssihtavahan on sukupuolineutraaliväri, eikö niin? Please say yes... Tosin ystäväni tuntien hän ei ole mikään ihkupihkuvauvanneulevaaleanpunaisen tai öklöpöklövauvanneulevaaleansinisen fani, joten toivottavasti tämä kelpaa. Pidän itse vaaleanpunaisesta ja vaaleansinisestä, mutta mistä ihmeestä ne vauvalankojen sävyt on poimittu? Ihmettelen vaan...
Ohje: Novita Syksy 2009 (koko 68 cm)
Lanka: Novita Nalle Aloevera oranssi ja valkoinen
Napit: Aarrearkusta
Asu olisi varmaan valmistunut jo monta päivää sitten, mutta kompastuskiveksi muodostui henkselit. Yritin saada siedettävää jälkeä ties miten monella tavalla (joustinneule monena eri sovelluksena, helmineule, i-cord...). Lopulta päädyin neulomaan sormikaspuikoilla pyöröneuletta ja sain kuin sainkin henkselit (ja samalla koko asun) eilen valmiiksi. Tai okei, silitin tuon Nalle Puhin vasta äsken... Tänään lähdetään katsomaan tulokasta, joka tiettävästi on tällä hetkellä pituudeltaan suunnilleen housujen lahkeensuusta läpän reunaan saakka... Mutta eiköhän tämä ennenpitkää ole sopiva.
Kortti puolestaan on se perinteinen vaaleansininen:
Eilen postilaatikossa odotti pakettikortti, mutta uunin lämmitys vei voiton postireissusta. Onneksi paikallinen asiamiesposti aukeaa jo aamuseiskalta, joten kiersin töihin mennessä sitä kautta. MUTTA voitteko uskoa, että maltoin pitää paketin avaamatta kotiin saakka?! Ihan tosi. Itsekin ihmettelen... :D Kotona sitten riivinkin paketin pikapikaa auki, jo voi ihanuus mitä kaikkea siellä oli:
Paketissa oli vyyhti Shibui Knitsin Merino Kid lankaa aivan upean värisenä (näitä olen joskus messuilla kuolannut), kaksi vyyhtiä O-Woolin orgaanista merinovillaa, pyyheliinapidikkeet, puisia kukkanappeja ja kortti. Kiitos taas SNY, aivan nappivalinta! Etenkin tuo Shibui Knitsin lanka aiheuttaa täällä syviä ihastuksen huokauksia... Tuntuu kuin olis synttärit joka kuukausi. :D (Hyvää harjoitusta joulukuulle...)
Kuvaaminen onnistui rauhassa, vaikka automaattinen langankatkaisija/laaduntarkkailija/assistentti olikin aivan vieressä. Se jäi päiväksi ulos poikaystävänsä (niillä on vähän on-off suhde, ei oo kollia näkyny nimittäin kuukausiin) seuraan ja koska pakkastakin oli ainakin yksi aste, niin oli katista ihan veto pois.... ;)
Jotakin iloa tuosta tämän aamuisesta viisaudenhampaanpoistosta oli (sen lisäksi että ko. hampaasta pääsi eroon...), nimittäin olen kotona päivänvalon aikaan ja voin (yrittää) ottaa kuvia näistä sunnuntai-iltana valmistuneista sukista. Otsikkohan sen jo paljasti, mitkä sukat ovat kyseessä.
Omien jalkojen kuvaaminen ei ole helppoa, etenkin kun pää alaspäin roikkuminen aiheuttaa tykytystä leukoihin... Nämä on siis kuvattu verenmaku suussa ja syysmyräkässä pelkissä sukkahousuissa hyppien! :D Ei pelkoa, asutaan niin maalla, ettei naapureita (pitäis olla) näkyvillä...
Ohje: Kai-Mei Cookie A:n kirjasta Sock Innovation
Lanka: Snyltä saatu Zauberball
Puikot: 2,5 mm bambut (jotka kyllä kärsi pahasti meikäläisen väännössä...)
Cookie A. on kyllä varsinainen sukkavelho! Nämäkin sukat ovat sinänsä tosi yksinkertaiset, mutta silti hyvin erikoiset. Tykkään kovasti! Lanka oli uusi tuttavuus ja ainakin vielä neulottaessa miellyttävä sellainen. Toivottavasti kestää käytössäkin. Alimmassa kuvassa (rapaisen autoni lisäksi) värisävyt näyttäytyvät oikeimmillaan. Synkkä syyssää näyttää imevän tuosta vihreästä sen parhaan loiston.
Olen siis kerrassaan tyytyväisillä mielin näiden suhteen. Jäävät kyllä ihan itselle, kun ovat meikäläisen jalkaan valetut. Seuraavaksi puikoilta on tulossa jotakin ihan muuta jollekin ihan muulle. Ja neulomista ei varmaan lasketa fyysiseksi tekemiseksi, eli saanen näin "toipilaana" potea puikkojen parissa...
Miehen isotädiltä jääneisiin tavaroihin saivat sukulaiset ilmaista kiinnostuksensa ja ilmeisesti tavarat tuli näin jaettua. Ajattelin, että meillä (lue: minulla) olisi käyttöä tällaiselle ompelupakille, koska siinä voisi säilyttää kaikkea sitä pikkusälää, mitä täällä kotona pyörii. Tosin kuinka monella käsitöitä harrastavalla ihmisellä tämä pakki olisi tyhjä? Niinpä... Eilen pakki sitten saapui tuolta puolen Suomen päästä ja asettui meidän sohvan päätyyn. Kuulin jo ennakkoon, että sisällä olisi "jotakin".
Miehen kommentti oli, että pakkihan on ihan täynnä roinaa. Korjasin nopeasti, että ei, vaan aarteita! Katsokaa nyt vaikka:
Kymmenisen pientä vanhaa peltirasiaa, jotka ovat täynnä nappeja, neppareita, helmiä, hakasia... Jo itse rasiatkin ovat ihania.
Tässä muutama nappi (niistä sadoista).
Useita listallisia kunnon nuppineuloja, silmäneuloja, kaarevia neuloja, maailman jämerimpiä hakaneuloja (enää eivät heijastimet tipu), neuloja joiden käyttötarkoitus on täysin hämärän peitossa...
Erilaisia pitsejä ja katsokaa miten kauniisti pakattuja!
Vinonauhaa, kanttinauhaa, koukkunauhaa...
Ja näillä voisi sitten parsia sukkahousuja... :D
Onnistuin venyttämään vuotta näin pitkälle, ennenkuin eka omanikäinen lähipiiriläinen täytti 30 v. Siellä se siis vaanii nurkan takana itse kullakin... Synttärisankarille lähti tällainen kortti:
Auringonkukat ovat 3D, vaikkei kuvasta oikein erotukaan. Värit ovat sopivan syksyisiä, mutta on niissä vähän bling-blingiäkin.
Koska sillä on uusi pipo! Tosin se saattaa päätyä jonkun toisen päähän, en tiedä vielä.
Ohje: Cabled cap (10)/Designer Knitting fall 2009
Lanka: Creative Poems Aran/Rico design
Puikot: neloset (?)
Pipo on tikutettu ohjetta pienemmillä puikoilla, joten mallikertoja joutui tekemään 2,5 ennen kavennuksia. Kavennukset jouduinkin sitten säätämään itse, mutta ne uppoavat tosi hyvin tuonne mallineuleeseen. Pipo on melkoisen tiivis, eli ei pitäis päätä palella. Tosin kiristääkö pipo päätä, en mene vannomaan...
Kylläpä SNY osasikin valita sopivan päivän paketilleen. Töistä tullessa teki lähinnä mieli "potkia mummoja" (kuvainnollisesti, ei toki oikeasti), joten postilaatikossa odottava paketti oli mukava yllätys. Tällaista sieltä löytyi:
Paketissa oli Zauberballia (jota jo useaan otteeseen olen ollut tilaamaisillani, mutta toistaiseksi lykännyt) aivan ihanan vihreissä sävyissä (edelleen tämä outo viehtymys vihreään jatkuu!), Addin 2,5 mm bambupuikot sekä Salmiakki-suklaata. Toisin kuin näiden pakettien esittelyssä yleensä, minun suklaa on visusti kääreessään ja pysyykin siinä vielä 1.12. saakka (ellei joku vedä välistä, pitänee säilöä jonnekin hyvään jemmaan). Menossa on nimittäin perinteinen joulunaluskarkkilakko (3 kk). Toistaiseksi tyydyin vain kuolaamaan, tosin en tiedä kummalle enemmän, langalle vai suklaalle! :D
Kiitokset SNY, osui ja upposi! Toit aurinkoa tähän päivään.
Houkuttelin tuossa jokin aika sitten itselleni seuraa (eikä ollut niin kauhean vaikea tehtävä...) hopeasavikurssille ja eilen tuo odotettu ilta viimein oli. Neljä tuntia sujui suit sait sukkelaan, vaikka käytettävissä olikin ainoastaan 5 grammaa savea. Aluksi epäusko oli suuri. Kuinka tuollaisesta savimöntistä voi tulla mitään hopeista. Mutta siitä se ajatus sitten lähti...
Riipuksia on vain yksi, mutta en osannut päättää kumpi kuva olisi parempi. Kuvat on otettu peilin päällä, eli sekin tuplaa vähän lisää... Riipuksen isoin osa on n. 2 cm korkea. "Timantit" eivät oikein loista kuvassa, mutta livenä ne taittavat kivasti valoa. Riipus on patinoitu (järkyttävän hajuisessa) rikkimaksaliuoksessa polton jälkeen, jolloin urien pohjalle sai vähän tummennusta ja ne erottuvat paremmin. Kotona jatkoin kiillotusta sellaisella vanhanaikaisella teräs(?)sukkapuikolla. Toimi hyvin! Oon salaa ihan vähän ylpee tästä tuotoksesta! :D
Loppuun varoituksen sana: tähänkin touhuun vois koukuttua...
SNY:ni lähetti minulle syksyisen kortin kera syksyisten terveisten. Aina on piristävää saada muutakin postia, kuin laskuja ja peruslehtiä. Kiitos kortista ja kuulasta syksyä sinnekin suunnalle! (Kortti tuli jo toissapäivänä, mutta "ehdin" kuvaamaan vasta tänään...)
