Risusta asiaa

Viime viikolla meidän takapihan räjähtänyt ja puolikuntoinen koivu tuli tiensä päähän, eli sillä oli kohtaaminen moottorisahan kanssa. Mietin joskus, että kunhan tuo koivu tuolta alas tulee, niin sitten pitää kokeilla risutöitä. Tänään oli siis pakko ottaa oksasakset käteen ja lähteä "risusavottaan". En ollut koskaan ennen tehnyt mitään risuista ja yritin katsoa vinkkiä kirjastosta löytämästäni risukirjasta sekä netin ihmeellisestä maailmasta. Pajutöitä tehneenä täytyy sanoa, että risutyöohjeisiin voisi kyllä laittaa vähän tarkemmin, millaisia risuja pitää kerätä. Pajutöissä on tottunut niihin yksivuotisiin, suoriin pajuihin, joten noiden levahtaneiden risujen kanssa meinasi olla ihmeissään. No, omin päin ja omassa rauhassa sain aikaiseksi tällaisen häkkyrän jouluvaloja varten:

Laitoin ensin tämän hämärässä otetun kuvan, koska työ näyttää huomattavasti paremmalta tässä valaistuksessa. Minua häiritsee tuo rautalanka, jolla risutyötä vedetään kasaan. Se näkyy liikaa ja näyttää ylimääräiseltä. Mutta kohtahan on koko ajan pimeää ja lumi (toivottavasti) verhoaa kauniisti tämänkin häkkyrän.

Risukimppujen (x=3) sisällä on jonkin matkaa harjaterästä, jota on myös upotettu n. 10 cm maan sisälle. Kolmen pitemmän kiemuran keskellä on lisäksi yksi lyhyt kiemura ja sitten koko komeus on kieputettu rautalangalla jonkin verran nippuun. Kuten sanottu, tämä on parempi pimeässä, mutta ihan hyvä ensikosketus risujen maailmaan.

Täällä oli tänään käsittelyssä myös paperinarua. Urakka vaikuttaa niin suuritöiseltä, että myös assistentin apua tarvittiin... Mutta tästä lisää myöhemmin, ei kuitenkaan ehkä vielä ensi kerralla.