keskiviikko 31. lokakuuta 2007

Nolo lapanen?


Sunnuntaina messuilta mukaan lähtenyt Noro Kureyon muotoutui parissa illassa lapasiksi. Hieman messuilla epäilin, kun myyjä sanoi yhden kerän riittävän lapasiin. No ehkä, jos kätesi eivät ole kovin räpylät tai jos tykkäät lyhytvartisista lapasista. Miulla kumpikaan noista ehdoista ei toteudu, joten päädyin jatkamaan lapasia kaksinkertaisella mustalla Nallella. Aloitin lapaset kärjestä, jotta voisin neuloa niistä niin pitkät kuin lankaa riittää.



Eikös ainakin kaikissa sketseissä jaappanialaiset lausu ärrän ällänä? Siis ovatko nämä Nolo lapaset? ;) Nolot tai ei, värinvaihdot kerässä olivat hienoja ja lanka mukavan pehmeää. Pääsevät siis käyttöön.


 

sunnuntai 28. lokakuuta 2007

Tää on ihan rakastunut!


Tämä oli kyllä (tähän mennessä) syksyn paras viikonloppu! Ensinnäkin Viron villat muodostuivat huiviksi alle viikossa, mikä on minulle nopea tahti. Toiseksi, siitä huivista tuli ihan ihana! Ja siihen huiviin tuo otsikkokin viittaa. Aiemmat huivit ovat olleet ties mitä kittanoita, mutta tämä on (sanoinko jo?) IHANA! ;)


Malli on Evelyn A. Clarkin Heartland Lace Shawl, jonka ohjeen voi tilata ihan ilimatteeks sähköpostilla. Lankaa (6/2) kului 116g.





Päivänvaloa on varmaan seuraavan kerran luvassa noin kuuden kuukauden kuluttua, joten tämän kirkkaampiin kuviin ei nyt kykene. Kuvausympäristönäkin oli ah-niin-hehkeä Joensuun Urheilutalon parkkipaikka, jossa "pakotin" seuraneitini kuvaajaksi ennen messuille menemistä.


Taikasormissa mopo meinasi ehkä ihan vaan hieman ja pikkuisen karata käsistä... Tässä kuvaa messusaalista:



Kuvasta voi bongata yhden Noron, Regia Galaxyn, hahtuvakiekon ja loomikukkalaitteen, kaksi punaista ja kaksi ruskeaa vyyhtiä Wetterhoffin Iikkaa, neljää erilaista tilkkutyökangasta (ja juuei, en minä harrasta mitään tilkkutöitä!) sekä tuollaisen tähti-kristallihässäkän. Kenties kuvassa näkyy myös yksi kissan tassu...


Mitä muuta viikonlopulta voisi siis toivoa? Nyt tää lähtee silittelemään tuota huiviaan... Jos olisin kissa, niin nyt kehräisin! :D

lauantai 13. lokakuuta 2007

Saippuaa puikoilla


Näitä neuloessa tuntui, kuin olisi ollut saippuaa puikoilla. Kyseessä lienee langan jojoba ja aloe, toivottavasti osa niistä jäi vielä sukkiinkin.



Feather and Fan -sukat (Elaine Rowley: Socks, socks, socks)


Lanka: Austermann Step


Koska Step -lankaa oli vain raidallisena tai pätkärääkättynä, piti sukkamalliksi valita joku melko simppeli, ettei kuvio huku väreihin. Ja tietysti noista kahdesta vaihtoehdosta valitsin raidat... Tällä mallilla raidat sai ihan mukavasti aaltoilemaan. Seuraavaksi pitäisi varmaan ottaa puikoille Novitan Mambo, joka on aika lailla tämän langan vastakohta, eli nihkeä ja paksu neulottava. Toki puikoilla odottaisi vähintään yhtä liukas alpakka, joka on jo yli vuoden ollut tekeillä huiviksi. Niin ja ne yhdet sormikkaat... Joo, ja palmikkopaita. Lukuisat parittomat sukat ja ja ja... Voisinko kuitenkin aloittaa jotakin uutta? Pliiiiiiis! ;)


Yleisön pyynnöstä kuva myös tästä isoimmasta käsityöstä, jossa meikäläisen osuus on ollut ehkä noin 0,00000001%.



Talofirman (joka varmaan käy kuvasta ilmi) rungonpystyttäjät olivat myös toteuttaneet taiteellisia ambitioitaan. Takapihallamme on nyt tällainen todella hieno K-18 kanto:



Nice... Tämän saisi varmaan osaksi pihasuunnitelmaa.

keskiviikko 10. lokakuuta 2007

Suolaa, suolaa... eikun lankaa, lankaa, enemmän lankaa...


"En halua kuulla mitään langoista!"



"En halua nähdä mitään lankoja!"



"En halua puhua mitään langoista!"



Jaa, no siinä tapauksessa olet väärässä blogissa! ;) Jaana lupaili, että täälläkin esiteltäisiin Mervillasta tilattuja lankoja. Kai miun sit piti lupaus toteuttaa. Ylimmät kaksi vyyhteä ovat liukuvärjättyjä virolaisia villoja, alakuvassa Garnstudion Paris-lankaa. Nyt sit jos joku a) kävis minun puolesta töistä, b) hoitais kaikki kotityöt ja c) tekis kaiken muun pakollisen, niin voisin vaikka neuloakin näistä jotakin... Yläkuvan punasävyinen lanka on kaikista kivin/kivoin/mycket kiva. "Vaaleanpunainen" Paris on vähän liian aprikoosiin taittava. Olisi varmaan kannattanut pysyä joko pelkästään tuossa ruskeassa tai luonnonvalkoisessa.


Niin, ja koska syksyä pukkaa, niin pitihän sitä jotakin uutta harrastetta keksiä itselleen. (Ihan kuin entisissä ei olisi jo tarpeeksi...) Ilmoittauduin pihasuunnittelukurssille. En todellakaan ole mikään viherpeukalo ja tuon tulevan talon piha on sen verran isohko (hehtaarin nurmikko?), että kokonaisuuden hallitseminen voisi olla vähän niin ja näin. Ehkä tästä kurssista on jotakin hyötyä sitten joskus kun pihatöihin asti päästään. Ja minähän tunnetusti osaan aina keskittyä olennaiseen (joo, naurakaa vaan!)... Niinpä nyttenkin piti kiireen vilkkaa ommella penaali, jossa voi kuljettaa kurssilla tarvittavaa reikälevyä, värikyniä ym. tykötarpeita. Tärkeintähän oli siis saada se valmiiksi, eikä ruveta ajoissa tekemään "kotiläksynä" ollutta pihan karkeaa jakoa... *viheltelee* Ihan tuli "vanhat kunnon opiskeluajat" mieleen, kun töiden jälkeen ennen kurssin alkua piirsin kynä sauhuten rinkuloita ja nuolia pihan piirrokseen... ;)




Penaali on tehty hameen jämäpaloista. Vuorena oleva kangas esiintyi jo aiemmin kissan makuualustana... Vuori on ostettu Anttilasta. Kissa on ommeltu jostakin vanhasta tilkusta. Korvien kohdalla meinasi tulla tenkkapoo, sillä kangas ei mitenkään taipunut noin pieneksi. Korvat on "kirjottu" (ompelulangalla...) ja ne näyttävätkin ehkä enemmän sarvilta.


Viime viikon sairaslomapäivänä tein pöllölle pipon... eikun siis pöllöpipon. Kaava on Suuresta Käsityölehdestä 2/2007. Pipon luvattiin olevan vartissa valmis, mutta nyt haluaisin reklamoida. Tämä ei toteudu, jos a) saumurissa on vääränväriset langat, b) jos pääsi ei ole nelikulmainen, c) jos haluat käydä säätämään, eli lisätä pipoon pöllön tms. ja oli siinä varmaan vielä kohdat d), e) ja f), mutta aika on jo kullannut muistot... Tänään päätin kuvata pääni. Hankalaa. Pitäisi ehkä kuvauttaa päänsä... :D


maanantai 1. lokakuuta 2007

Asian vierestä, ainakin melkein


Viikonlopun käsityösaldo oli heikko. Ei siis yhtikäs mitään. Siitä huolimatta päätä särkee kuin olisi neulonut koko viikonlopun taukoja pitämättä. Pöh. Lauantaina käsittelyssä oli raksavillat ja sunnuntaina kissin villat. Tässä siis viikonlopun "saalis" kokonaisuudessaan. Lopussa on aivan miniminipala käsitöihin liittyvää...



Saatiin melkein jänispaisti... Viheliäinen pupu oli pistänyt päänsä pensaaseen ja oli siellä taatusti hengittämättä ja minkäänlaista ääntä pitämättä. Käveltiin rauhassa n. puolen metrin päähän, kun se päätti ilmiantaa itsensä. En tiedä kuka meistä kolmesta säikähti eniten ja hyppäsi korkeimmalle. Vilma oli sitä mieltä, että kyllä me nyt yksi jänis kiinni juostaan... Uskokaa tai älkää, niin tuolla kissiläisellä on melkoiset hevosvoimat kun se jonnekin päättää mennä. Voitin kuitenkin vielä tällä kertaa, eikä tarvinnut ruveta etsimään riistareseptejä. Eikä tuolla kyllä paljon päätä pakota, kun lähtee itseään suuremman jäniksen perään...



Loppuaika käytettiinkin visusti puskien pälyilyyn, josko sieltä löytyisi lisää ylläreitä. Ei näkynä...



Sen sijaan löytyi uunin tulipesä, jonne piti tietenkin mennä ja punoa valjaat siellä sisällä olevaan teräsverkkoon...



Ja onko joku saanut joskus ulkona valjaissa olevan kissan katsomaan kameraan? Minä en...



Sisälle tultua ajattelin, että joskohan sitä voisi jotakin vaikka ommella. Levitin kangaskatsauksen lattialle ja kuinkas siinä kävikään... "Hei katsokaa, olen vähän prinsessa ja miulla on 7 makuualustaa päällekkäin". Herne jäi uupumaan...


Ehkä jo ensi kerralla myös oikeita käsitöitä...