sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Ihan pihalla

Viime viikot ovat olleet taas perinteistä kevätaikaa, eli ihan pihalla. Viimeisimpänä vinksahduksena sain viimein sen haaveilemani kasvihuoneen (kyllä, minä, joka tunnetaan myös nimellä viherpeukalokeskelläkämmentä-Marjo...). Ompelujutut ovat olleet jo kauan käytössä, mutta tänään houkuttelin lopulta kuvaajan kameran toiselle puolen.






Kaavat: Ottobre 2/2015. Mélange Knit
Kangas: Digiprinttitrikoo, Eurokangas

Eurokankaasta lähti heräteostoksena mukaan tuo nörttikissatrikoo. Tai on siellä seassa muutama koirakin, mutta ehkä ne siellä menee... Kangas oli omasta mielestäni niin loistava, ettei sitä halunnut pilkkoa turhan pieniin osiin, joten kaavaksi valitsin uusimmasta naisten Ottobresta tuon neuletakin. Kangas olisi saanut ehkä olla hieman laskeutuvampaa tähän malliin, mutta muuten kyllä tykkään. Tuo kangas rupeaa aina hymyilyttämään, ei voi mitään. Erittäin sovelias takki virkamiehelle... :)





Kaavat: Season Looks 1/2014
Kangas: Purppuran/pinkin värinen trikoo Marimekolta, raitatrikoo taisi olla Nansoa, resorit vintagea :)

Vuosia kaapissa hautunut Season Looksin hupparikaava ja vielä kauemmin hautunut Marimekon trikoo kohtasivat lopulta ja päätyivät erittäin pidettäväksi huppariksi. Onnistuin jopa "kohdistamaan" nuo aaltoilevat kuviot jotakuinkin järkevästi raglanhihojen saumoihin.






Hupparikuvan taustalla pilkottaa uutukainen kasvihuone ja sinne nikkaroimani yrttilaatikko. Kolme kesää sitten tein trukkilavasta tämän yrttilaatikon. Viime kesänä muokkasin sen pystymalliseksi, eli nikkaroin noihin poikkilautoihin pohjakappaleet. Tänä vuonna laatikko muutti vielä kerran muotoaan ja siitä tuli jalallinen yrttilaatikko kasvihuoneeseen. Enempää muutoksia se ei taida enää kestää, mutta eiköhän tuossa olekin jo yhdelle trukkilavalle tarpeeksi! Puutyöt eivät todellakaan ole meikäläisen vahvuus, joten se että sain vasaroitua tuollaisen jaloillaan pysyvän laatikon, on melko suuri saavutus...

Kasvihuoneen sokkeliin tehtyjen betonivalujen yhteydessä valoin myös yhden raparperilaatan, Se on tosin kokoa mini, kun lehdet olivat vielä niin pieniä. Ehkä siitä ei ole laataksi, mutta menee se koristeena.




Kaavat: Ottobre 2/2015, Optic Flowers
Kangas: Marimekko

Tykästyin tähän aiemmin ompelemaani tunikaan, joten kaava pääsi uudelleen käyttöön. Tällä kertaa muokkasin sitä niin, että jätin tuon "ylimääräisen" vyötärökappaleen pois ja pidensin yläosaa sen verran. Kangas löytyi Marimekon ystävämyynnistä Kiteeltä nyt keväällä.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Toukokuun toinen sunnuntai

Ompelukset odottavat kuvaajaansa, joten tehdään tässä välin äitienpäiväpostaus.

Helmikuussa olin kansalaisopistolla kankaanpainokurssilla. Valotin siellä itselleni kaksi seulaa. Toisessa seulassa käytin mallina kahta lumihiutaletta ja toiseen piirsin jonkin liljan tapaisen kukan. Lumihiutaleseulaa on käytetty mm. tässä tunikassa. Muuten en kurssi jälkeen ole juuri ehtinyt noita seuloja käyttämäänkään. Kurssilta lähetettiin muutamia kankaita tehtaalle, jossa ne laminoitiin tarjottimiksi. Niiden piti tulla parissa viikossa, mutta loppujen lopuksi sain ne vasta eilen! Vähän joutui siis jännittämään äitienpäivälahjusten suhteen...

Omalle äidille meni tämä kukkatarjotin, jossa kuvio on painettu valkoiselle puuvillalle mustalla värillä ja maalattu käsin. Jos olisin ollut itse tehtaalla vahtimassa, kuvio olisi KESKELLÄ tarjotinta...




Anopille puolestaan tämä fuksian/purppuran/tms. väriselle puuvillalle painettu "lumihiutale".



Tarkoitus oli lähettää enemmänkin kankaita laminoitavaksi, mutta kurssin lopussa ei jäänyt aikaa näiden leikkelemiseen (näissä oli siis tarkat mitat, minkä kokoisina kankaat tuli toimittaa). Itselle jäi vain kaksi kappaletta näitä leimasimella harmaalle puuvillalle painettuja tiputarjottimia.



Kakkuosastolla testissä oli Red Velvet -kakku. Muuten ohjeen mukaan, mutta paistoajaksi ei millään riittänyt tuo 40 minuuttia, joten lopussa laitoin folion kakun päälle ja paistoin sitä 10 ekstraminuuttia. Koristeet ovat sokerimassaa ja tummaa suklaata.





Kortti on ommeltu kasaan... No okei, kyllä siinä on liimaakin...



Bonuksena vein äidille tämän mekon, Trikoo on ostettu piiiiiiiiiiiiiitkä aika sitten Marimekon tehtaanmyymälästä ja lupasin siitä silloin ommella jotain. Vuosien marinoinnin jälkeen kangas muotoutui mekoksi. Ohje on niinkin vanhasta lehdestä kuin SK 6-7/2005. Helmaan ja hihoihin on lisätty pituutta, mutta itselle tämä olisi silti liian lyhyt (pönötän siis itse tässä "ota nyt äkkiä kuva, ennenkuin lähdetään äitienpäiväkierrokselle" -otoksessa), mutta saajalleen oli ilmeisesti sopivampi.