sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Sisäinen harakka valloillaan

Viime viikolla sisäinen harakkani alkoi himota helmien ja kimaltelevien korunosien perään. Netti auki, googleen messuilta tuttu Helmien talo ja sitten vain klik klik. Tilaus tuli yhdessä päivässä, joten tuo sisäinen harakkani pääsi valloilleen eilen. Koruaskartelu on minulle melko vierasta puuhaa, mutta koska pihdit jollain tapaa pysyvät näpeissäni, niin kyllä sieltä jotakin valmista syntyikin. Ja voi että sormet alkoivat syyhytä lisää lisää lisää...




Aloitetaan viimeisimmällä, koska siitä tuli ehdoton suosikkini...

Tähän korusettiin on käytetty kierteisiä violetteja lasihelmiä, violetteja ametistinugetteja, hopeisia välihelmiä sekä kukkalinkki. Rannekorussa on kaksilenkkinen salpalukko ja kaulakorussa papukaijalukko. Lisäksi tarvittiin korupiikkejä, vaijeria, välirenkaita, puristushelmiä sekä puristushelmien päällihelmiä. Aikamoista välineurheilua tämäkin siis... :)




Tässä korussa on kolmea eri kokoa valkoisia puuhelmiä, hopeisia välihelmiä, hopeisia spiraaliputkia sekä maatuska -riipus. Koru kiinnitetään edessä olevalla salpalukolla.




Tässä korussa pyöreän lenkkiketjun väliin on korupiikeillä kiinnitetty hopeanväriset sydänhelmet ja riipukseen on lisäksi käytetty pieni kristallisydän. Kiinnitys on papukaijalukolla.

Kukkoilua ja vähän munimista

Viime viikolla kävin pitkästä aikaa kursseilemassa. Tällä kertaa väännettiin rautalangasta kukko.




Kukkoni on muuten mallin mukaan tehty, mutta jalkaan halusin tehdä tuollaiset kiepurat, samoin kukkoni sai siivet. Pesään voisi laittaa pieniä suklaamunia tai vastaavaa, mutta tällä hetkellä siellä on jotain villaisempaa.




Arnen ja Carloksen Pääsiäiskoristeet -kirjasta on valmistunut neljä pääsiäismunaa. Langat ovat jämiä varaston pohjilta. (Muistin juuri neuloneeni viidennenkin, missähän se on? Hmm...)

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Polvarit

Otsikko ei viittaa millään muotoa erääseen nimeltämainitsemattomaan pieneen pohjois-karjalaiseen paikkakuntaan, vaikka sikäläisiäkin tuolla nimellä kutsutaan... Sitten itse asiaan.

Jokin aika sitten huutelin kesken loppuneen langan perään täällä blogissa(kin). Onnekseni Lape löysi varastoistaan vielä jämäkerän Martta-vihreää Seiska Veikkaa ja pelasti neulojan pulasta. Suurkiitos vielä kerran!









Ohje: Novita Kevät 2012


Lanka: 7 Veljestä Martta-vihreä ja vihreä

Tuota pohjavärilankaa meni siis yli kerän verran, vaikka naisten kokoon pitikin ohjeen mukaan riittää yksi kerä. Muuten sukista ei ole mitään napisemista, vaan tykkään näistä tosi paljon! Pohjemuotoilujen ansiosta sukat istuvat hyvin jalkaan. Värit ovat luonnossa kirkkaammat, mutta tuolla meidän treenikämpällä (heh!) ei ihan valo riittänyt... Kyllä näissä kelpaa vaikka rumpuja paukutella... :D

torstai 8. maaliskuuta 2012

Ohjeet sikinsokinsekaisin

Sukkakriisin ollessa pahimmillaan piti ruveta neulomaan jotakin, jossa langan loppumista ei tarvitsisi toisen kappaleen kohdalla pelätä. Puikoille päätyi siis huivi. Olin jo pitkään ihaillut Laminarian reunusta, mutta en pitänyt sen "tukkoisesta" yläosasta. Vertailin sitten Echo Flower Shawlin yläosan kaaviota Laminarian väliosan kaavioon ja totesin, että voisin neuloa Echo Flowerin ohjeella Laminarian reunuskaavioon saakka. Olipas sekavaa... Mutta tässä lopputulos:








Lanka: Aade Löng 8/2



Neuloin aloituksen sekä 9 toistoa flower chartia Echo Flower Shawlista ja sen jälkeen Laminariasta kaksi reunuskaaviota. En ennakkoon tutkinut Laminarian kaavioita sen tarkemmin ja hieman säikähdin langan riittävyyden suhteen, kun huomasin että silmukkamäärä lisääntyy noin sadalla kummassakin reunuskaaviossa. Lankaa jäi kuitenkin reilusti ja huivista tuli kooltaan suurin koskaan neulomani. Ja väri - se on aivan ihana!

Päivät ovat jo sen verran lämpimiä, että villahuivin tarve ei ehkä enää ole kovin ajankohtainen, mutta kun uusi huivi kerta valmistui, niin kiltisti hikoilin se hartioillani töissä koko tiistaipäivän. On se niin hirrrvvveen hirrrvvvveen nätti ja ja ja... :)

Langasta vielä sen verran, että tämä Viron villainen oli ensimmäinen vyyhtini Aade Löngilta. Lanka oli rakenteeltaan tasaisempaa ja jotenkin pehmeämpää, kuin Evillan langat, MUTTA iso miinus langalle tulee siitä, että tuon huivin osalle tuli viisi solmukohtaa. Evillan langoissa en ole törmännyt yhteenkään solmuun.



Pitkästä aikaa askartelin myös kortin, kun käytiin parin työkaverin kanssa ensivisiitillä niin ikään työkaverin luona. Jostakin syystä korttiaskartelu on ollut vähän pakkopullaa viimeaikoina. Ensimmäistä kertaa vuosiin en tehnyt itse joulukortteja enkä ystävänpäiväkortteja. Maailma ei kuitenkaan tuohon pysähtynyt, vaikka niin luulinkin... Mutta tässä siis harvinaisuus, itseaskarreltu kortti: