sunnuntai 22. joulukuuta 2013

I'm a Barbie girl, in a Barbie world...

Ehdin jo hetkiseksi innostua, kun sekä veljen tyttö 2 v., että kummityttö 3 v. innostuivat Barbie -nukeista. Ajattelin nimittäin, että pääsen ompelemaan Barbien vaatteita. No, sitä innostusta kesti hyvin lyhyen hetken, kun olin käyttänyt päivän tuhertamalla yhtä ainoaa mekkoa. Siis on ihan TUSKAA ommella mitään tuollaisilla mittasuhteilla. Muutaman asun sain kuitenkin aikaiseksi ennen tätä jumia (kyllä, joulun alla on askatelija-neuloja-näprääjän painajainen olla tässä kunnossa ja estynyt tekemään yhtään mitään...).





Ylimmän mekon kaavat ovat Jette Riisgaard Ternsoen kirjasta "Ompele Barbien puvusto", muut kaavat ovat netistä. Jos joku sattuu innostumaan näiden ompelusta, niin suosittelen lainaamaan kirjastosta tuon kirjan. Ylimmän mekon toteuttaminen tuon kirjan ohjeilla oli nimittäin näistä kaikkein helpointa, vaikka 70 cm kangasta Barbien vyötärölle rypytettynä kuulostikin aika hurjalta... Mutta tälle tätille riitti kyllä vähäksi aikaa näiden kanssa näprääminen... Huh!

tiistai 26. marraskuuta 2013

Karjalaisia kannuksia hankkimassa

Viime viikolla kävin opettelemassa lanttukukon tekoa Marttojen opastuksella. Siitä jäi vissiin jokin karjalaisvaihde päälle ja mikäpäs siinä, kun karjalainen Pohjois-Karjalassa olen... Päätin kokeilla, miten vatruskoiden kanssa kävisi. Ja hyvinhän siinä kävi:



Ohje: Vatruskat Maku-lehdestä

Maku ja rakenne näissä oli kyllä kohdillaan, eli voin suositella reseptiä. Riisitäytettä tulee ohjeen määrällä liikaa, eli jos joku innostuu kokeilemaan, niin ehkä 2/3 määrästä riittäisi. Ja tää lähtis nyt jatkamaan maistelua...

lauantai 23. marraskuuta 2013

Kai se joulu sieltä tulee?

Olen tänä syksynä yrittänyt keskittyä jo olemassa olevien lankojen vähentämiseen, sen sijaan että hankkisin aina vain uusia lankoja katseltavaksi ja siliteltäväksi... Myös jämälangoille on välillä hyvä keksiä käyttöä, joten Kotivinkissä ollut varpusen ohje tuli testattua. Langat taitavat pääasiassa olla seiskaveikan jämiä ja kulkunenkin löytyi omista varastoista.



Viime viikolla kävin kursseilemassa sekä lanttukukon että himmelin merkeissä. Kukko (nam!) on jo syöty parempiin suihin, mutta himmeli on vielä tallessa. Ja tiedän, tämä EI ole perinteinen olkihimmeli... Halusin harjoitella lajia ensin helpommalla materiaalilla, eli tässä on käytetty ohuita mustia pillejä ja lisätty vähän blingblingiä kristallien muodossa. Omasta mielestä tämä on yksinkertaisuudessaan hyvä, mutta muitakin kommentteja olen kuullut (siksi tuo olkiviittaus tuolla ylhäällä...köhköh.). Tarkoitus olisi kyllä joskus jatkaa lajia niiden olkienkin parissa.


Lankaostokset on siis pidetty ihan minimissä koko syksyn ajan, mutta jotakin piristystä sentään tähän normaaliakin synkempään syksyyn oli saatava, joten Joensuun Taikasormet -messuilta hankin itselleni jo pitkään haaveilemani Sizzix Big Shot -leikkurin. Ja ai että mikä masiina se onkaan! Alla olevat kortit on leikelty ihan niillä aloituspakkauksen stansseilla. Ylempi kortti on isänpäiväksi, alempi työkaverin 50 v. synttäreille.



lauantai 2. marraskuuta 2013

Porkkanakakku goes Halloween

Sokerittoman lokakuun päätteeksi piti leipurin päästä leipomaan. Resepti oli vanha tuttu, mutta nyt se pukeutui halloweeniin.



Peruskakku on muuten tehty ohjeen mukaan, mutta kuorrutukseen laitoin appelsiininmakuista tuorejuustoa. Tällä kertaa lisäsin siihen myös pastaväriä halloweenmaisen/kuutamoisen värin aikaansaamiseksi. Koristeet on leikattu Pandan lakritsitoffeesta. Pehmensi karkit mikrossa, kaulitsin levyksi ja sitten leikkasin ja leikkasin ja leikkasin... Lehdet on tehty muotilla ja muut leikkelyt muoviveitsellä. Maalasin vielä kimalteella vähän korostuksia sinne tänne. Tiesin, että valmiissa kakussa noita koristeita on hankala leikata, mutta onhan tää nyt aika pähhee! :D

tiistai 29. lokakuuta 2013

Sesonkituote

Tämän hetken sesonkituote olisi varmaa jotain Halloweeniin liittyvää tai vaikkapa joulujuttuja, mutta ehei, tämä mattimyöhäinen esittelee kesäkassia...

Malli: Jo pariin kertaan hyväksi havaittu Reversible Bag, tälläkin kertaa vähän suurennettuna
Kangas: Äitin vanha hame 70- tai 80 -luvulta

Kassi pääsi kameran eteen tämän syksyn/alkavan talven ensimmäisessä lumimyräkässä ja päätyi odottelemaan uutta kesää hameen alkuperäisen omistajan luo...

lauantai 26. lokakuuta 2013

Kuurankukka

Olin jo pitkään ihastellut Kuurankukka -lapasia ja nyt syksyllä sain ne vihdoin puikoille. Jälkijunassa, as usual... Tähän saakka olen tehnyt magic loop -tekniikalla ainoastaan perusvillasukkia, joten hyppäys lapasiin, joissa molemmissa on oma pitsikaavio, oli melkoinen. Onneksi kuitenkin tein niin, koska muuten olisi varmaan jäänyt toinen lapanen neulomatta. Lapaset ovat kyllä kauniit, mutta... Tekeminen oli melkoisen nihkeää, enkä ole ihan varma, että missä näitä nyt sitten voi pitää. Nämä ovat vähän sellaiset sunnuntain kirkkolapaset ja kun sunnuntaisin tulee tehtyä ihan jotain muuta, niin vähälle käytölle jää... :)


Ohje: Kuurankukka (Suvi Simola, kirjasta Kaikki lähti lapasesta)
Langat: Päällyslapaset Dropsin Baby Merinoa, aluslapaset Novitan Isoveljeä (varaston tyhjennystä, uusia lankoja ei nyt ostella...)

Minun käteen nämä olisivat ehkä istuneet paremmin, jos tuo alalaidan "lerpake" olisi tullut ulkosyrjälle, eikä sisäsyrjälle. Ompelin päällyslapaset kiinni aluslapasiin, koska muuten näitä ei saisi puettua. En siis saanut näistä samanlaista wow:ta kuin pitsihuiveista ja neulomiseenkin meni paljon pidempi aika, mutta onpahan nyt tehty ja onhan ne kauniit katsella.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Korttipläjäys

Viimeisen parin kuukauden sisään on mahtunut kummitytön 3 v, ystävän 25+X v. ja puoliskon kummipojan 13 v. synttärit sekä töissä harjoittelijamme viimeinen työpäivä. Syksyn korttiputki on siis avattu.


Tästä kortista tuli näköjään otettua vain tärähtäneitä otoksia... Siristäkää silmiä vähäsen, nini kyllä ne kuviot siitä asettuvat... köh. Korttia tehdessä tuli leikittyä hieman tuolla flower punch -lävistäjällä/kohokuvioijalla. Tämä on siis se 3 v. -kortti, niinkuin ehkä saattoi päätelläkin.



Seuraavalle synttärisankarille lähti tällainen lintukortti. Lintu on leimattu, kukat samalla vehkeellä tehtyjä kuin edellisessä, muuten ihan leikkaa-liimaa meiningillä. Tämä oli 25+X kortti.


Tämän kortin materiaalit ovat Tiimarin loppuunmyynnistä (toisen epäonni on toisen onni, ihan HURJA saalis 10 €:lla!), pohja taisi olla aiempia Tilda-kartonkeja. Puinen perhonen sai siipiinsä vähän blingblingiä, vaikka muuten yritinkin pitää kortin simppelinä ja sinertävänä, eli tämä oli se 13 v. kortti.


Harjoittelijamme oli kuulema "heppatyttö", joten korttia pääsi koristamaan tämä Tilda-hevonen. Pohjakartonki oli samaa kuosia kuin hevonenkin ja tähänkin ujutin muutaman noita jo yllä nähtyjä kukkia.

lauantai 12. lokakuuta 2013

Uusi eteinen nollabudjetilla

Otsikko voi olla hieman harhaanjohtava, sillä uusi tarkoittaa tässä tapauksessa uusia tekstiilejä, ei koko eteistä, mutta joka tapauksessa eteinen oli tuon muutoksen jälkeen uusi, joten otsikko sallittakoon...

Muistin lapsuudesta mummolassa olleet punaiset Optinen omena -verhot. Verhot olivat olleet kadoksissa jo yli vuosikymmenen, mutta nyt ne yllättäen löytyivät jostain aitan perukoilta. Kangas oli siihen nähden todella hyvässä kunnossa, joten neljästä keittiön verhosta tuli aika paljon materiaalia. Niitä ei voinut käyttää suoraan verhoiksi, mutta hieman muuteltuna kahdesta verhosta sai eteiseen verhot sekä tyynynpäälliset.




Edelleen niin tykkään siitä, että vanhat materiaalit pääsevät käyttöön ja kotia voi uudistaa myös periaatteessa ihan ilmaiseksi (koska työllehän ei lasketa hintaa). 

Keskimmäisessä tyynyssä on kirjailut Tildan "Sew Pretty Homestyle" -kirjan peiton mallin mukaan. Väritys on oman mökin mukainen, tosin ei miulla kyllä ikinä kukat kuki noin komeasti... :)

Ennenhän eteinen näytti siis tältä.


lauantai 28. syyskuuta 2013

Bilehilemerenneito

Kesän ja alkusyksyn mittaan olen saanut ihan kiitettävän saaliin tölkin klipsuja. Kasassa lienee ainakin 4000, varmaan jo enemmänkin. Koska laji on itselleni uusi, jäin odottelemaan nyt syyskuussa ilmestynyttä klipsuvirkkauskirjaa. Ja kyllä kannatti, sillä nyt ei tarvinnut itse mennä p***e edellä puuhun, eli kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta. Kirjan ohjeet vaikuttivat hyvin selkeiltä ja minähän en tunnetusti osaa aloittaa mistään helpoimmasta. Ehei, täysillä päin, kun on kerta ruvettu...



Malli: Merenneidon bileveska kirjasta Tölkkidesign (toim. Seija Saarinen)
Lanka: Katia San Remo (1 kerä)

Itse laukun virkkaaminen oli suht kivutonta, mutta lukon hankkimisen kohdalla meinasi iskeä tenkkapoon. Noita "väärin päin" kaarevia lukkoja ei löytynyt mistään. Sitten hoksasin kysäistä kirjan FB-sivuilla, mistä laukun tekijä oli lukkonsa hankkinut. Sieltäkin kaupasta vedin vesiperän, mutta suunnittelijapa oli niin ihana, että lähetti yhden omistaan! Kiitos vaan vielä kerran. Niinpä sain minäkin laukkuni valmiiksi ja täytyy sanoa, että omasta mielestä onnistuin ensikertalaiseksi aikas hyvin... (Nuusk-nuusk, onko se omakehu, kun haisee???). :) 

Sormet syyhyää jo seuraavan virkkailun pariin... Taidanpa olla koukussa!

tiistai 24. syyskuuta 2013

Vihervaara

Nyt tarvitsee kyllä jo TODELLA pitkän tikun silmään tökkimistä varten, jos näin vanhoja muistaa... Aloitin neulomaan Vihervaara -hupparia silloin, kun ohje oli vielä ilmaiseksi jaossa, eli lienee ollut 2007. Jokin tässäkin kävi tökkimään, sillä etu- ja takakappaleet olivat kainaloihin asti valmiit, toinen hiha neulottuna ja toistakin aloitettu. Sitten takki oli nujunut yli kuusi vuotta kaapin perukoilla... Väri ja malli miellyttivät edelleen ja luotin siihen, että saisin takin tuossa koossa edelleen pingotettua päälleni, joten lopultakin tein takin valmiiksi. Ja siitä tuli ihana!



Malli: Vihervaara
Lanka: Novita Tempo

Muutin hupparin takkimalliseksi, koska muuten minulla ei olisi sille mitään käyttöä (too hot!). Syksyllä (ei tuulella ja sateella) tämä on ihan kelpo takinkorvike. Koska neuleen raglankavennukset tehdään etukappaleessa kappaleiden keskellä (eli nappilistan vieressä), en osannut keskeneräisessä hupparissa mieltää, miten takki tulisi päälle asettumaan. Siksi neuloin etukappaleiden ja hupun reunaan resorin ilman napinläpiä. Kiinnitin resorin väliin isot nepparit ja neppareiden kohdalle päällikappaleeseen napit. Hirveästi ommeltavaa, mutta toimii paremmin kuin hyvin. Ja tää väri - I'm loving it!

maanantai 12. elokuuta 2013

Klips

Keväällä eräs työkaveri alkoi kerätä tölkinklipsuja. Minäkin toin niitä muutamia, mutta pian aloin itsekin katsella, mitä kaikkea niistä klipsuista oikein tehdäänkään. Niinpä sitten päädyin töissä "huutelemaan", että minullekin saa irrotella tölkin klipsuja, jos vain suinkin kehtaa. Ja kyllähän työkaverit ovat kehdanneetkin, sillä nyt niitä on kasassa n. 3.500 kpl. Kiitos heille ja kiitos myös parille työpaikan ulkopuoliselle kerääjälle! Kesäloman alettua alkoi olla pieniä paineita ruveta tekemään niistä jotain, sillä suurin osa klipsujen tuojista on pyytänyt tuomaan valmiita töitä näytille...


Yritin ottaa hieman kevyemmän startin, eli en ensimmäiseksi ruvennut virkkaamaan jotain tuhannen klipsun laukkua. Virkkailin mustista klipsuista valkoisella puuvillalangalla kukkia, jotka yhdistin virkkaamalla toisiinsa. Ajatus oli jatkaa siitä sitten mustalla langalla, mutta en saanut mitenkään tuota ympyräläjää virkkaamalla muutettua neliskanttiseksi, joten piti keksiä plan b. Niinpä sitten virkkailin mustasta trikookuteesta korin, johon ompelin "koristeeksi" tuon klipsuhässäkän. Mitoitin tämän niin, että se sopii muratin altakasteluruukun ympärille. Seuraavaksi pitäisi varmaan kokeilla jotain vähän isompaa, kunhan tuo peukaloon tullut rakko (=virkkasin hieman liian antaumuksella...) tuosta katoaa... :)


lauantai 10. elokuuta 2013

Pala lomakakkua?

Eilen oli vuorossa vuoden paras päivä, jolloin askelkin on kaikkein keveimmillään. Edessä siis kaikki neljä kesälomaviikkoa... Jeeeeeeeeee! Jo tätä on odotettukin. Tapani mukaan tein taas töihin lomakakun.



Baileys-suklaajuustokakku

Pohja:
1 pkt (175 g) Dominoja
50 g voita

Täyte:
400 g (2 rasiaa) maustamatonta tuorejuustoa
3,3 dl kuohukermaa
1,5 - 2 dl tomusokeria
100 g suklaata (tässä oli taloussuklaata)
1 dl Baileysia
6 liivatelehteä

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen (n. 10-15 min).

Sulata voi ja sekoita murskatut keksit siihen. Painele seos irtopohjavuokaaan, jonka pohjalla on leivinpaperi. Laita hetkeksi jääkaappiin.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita vaahtoon 1,5 - 2 dl siivilöityä tomusokeria (tai oman maun mukaan). Sulata suklaa ja sekoita siihen yksi rasiallinen tuorejuustoa. Sekoita hieman alle puolet kermavaahdosta suklaa-tuorejuustoseokseen. Kuumenna Baileys (ainakin lähes)  kiehuvaksi, purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota liivatteet huolellisesti Baileysiin. Jäähdytä Baileysia hieman ja sekoita siitä puolet (vatkaamalla) suklaa-tuorejuusto-kermaseokseen. Kaada täyte keksipohjan päälle. Sekoita toinen rasia tuorejuustoa loppuun kermavaahtoon ja lisää siihenkin Baileys-liivateliuos. Kaada hetken aikaa hyytyneen suklaakerroksen päälle. Laita kakku jääkaappiin ja nautiskele seuraavana päivänä.



Itse murskasin keksit niin, että laitoin ne pakastepussiin, nuijin niitä ensin lihanuijalla leikkuulaudan päällä ja lopun murennuksen hoidin puisella pualikalla (eli piirakkakaulimella). Kerman määräksi valikoitui 3,3 dl, koska laktoositon kerma oli tuon kokoisessa purkissa. Määrää voi hyvin muuttaa. Liivatetta käytin 6 kpl, koska pienemmällä määrällä kakut ovat minulla jääneet liian "mössöiksi", mutta voi siis kokeilla vähemmälläkin liivatteella, jos ei niin välitä tuosta leikattavuudesta. Kakkupohjan ainekset eivät riitä suurensuureen vuokaan, omani on halkaisijaltaan n. 22 cm.

Tällä kertaa tein koristeet taloussuklaasta spritsaamalla. Tämäkin on tehty ilman mitään hienoja välineitä, eli sulatin suklaan suoraan pakastepussissa, leikkasin kulmaan pienen aukon ja leikkasin pussin alalaidasta vähän sitä "helttaa" pois tieltä. Piirsin paperille hieman avustavia kuvioita, jotka kiinnitin leikkuulautaan teipillä, päälle leivinpaperia, joka niinikään oli teipillä kiinni nurjalta puolelta. Sitten vain riittävän nopein liikkein pursottelin noita koukeroita. Aiemmin olen yrittänyt tehdä tuon ihan liian hitaasti, jolloin jäljestä tulee tärisevää. Nyt tajusin lisätä vauhtia ja heti onnistui paremmin. Kuviot kannattaa laittaa joksikin aikaa pakastimeen ja nostaa jäisinä kakun päälle.

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Leikkaati, leikkaati, leikkaati, leikkaa...

Työkaveri lähtee uusille urille, joten tarvetta tuli taas läksiäiskortille. En oikein tiedä, mikä olisi hänen "juttunsa", joten tein kortin ilman sen kummempaa aihetta. Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa paperin leikkaamista. Kyllä, kuulitte oikein. En ole ikinä ennen leikannut paperia... :)


Kortin malli on Emily Hogarthin kirjasta "Leikkaa tästä". Jäljensin kuviot kalkkeripaperin avulla kartongin nurjalle puolelle ja sitten aloin "vuoleskelemaan" . Vaan olipahan homma... Huh! Aukkojen taustalle valitsin kultaisen paksun folion ihan vain siksi, että itse tykkään turkoosin ja kullan yhdistelmästä. Aluksi en osannut päättää, onko kortti hieno vai ihan kamala, mutta pikkuhiljaa olen alkanut pitämään tästä. Ei näitä kyllä välttämättä kauhean paljon jaksaisi tehdä, sillä noiden kuvioiden leikkaaminen oli suoraan sanottuna melkoisen syvältä...

sunnuntai 4. elokuuta 2013

Kolmen palan tilkkupeitto

Säännöllisin väliajoin iskee pakottava tarve ruveta virkkaamaan jämälangoista paloja. Mielessä siintää yleensä jokin todella suureellinen tilkkupeitto. Muutaman palan jälkeen todellisuus kuitenkin iskee... Kun ei ole siunattu kärsivällisyydellä, niin sitten ei kanssa ole.



  

Näistä olisi voinut tulla todella ihana tilkkupeitto (in my dreams!), mutta päätin kuitenkin käyttää ne johonkin ihan muuhun. Ja siihen riitti kolme palaa, hiphei!


Palaset päätyivät peittämään kirpparilta ostettua susirumaa peltipurkkia, joka palvelee askarteluhuoneessa saksien, kynien ym. tilpehöörin säilyttäjänä. 

Malli: Jan Eaton "200 virkattua ruutua", malli 13

Kirja on muuten aivan loistava, mutta ohjeet ovat sanallisessa muodossa. Minä siis tykkäisin paljon enemmän niistä piirretyistä ohjeista, ovat jotenkin selkeämpiä hahmottaa.

Niin ja kuten näkyy, tuftaustyön osalta peli on menetetty...

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Joku joka arvostaa käsitöitä...

Tuolla pari pykälää sitten esittelin viime syksyisen tuftaustyön, joka viimeistelyä odotellessaan oli ollut ehkä hieman liian kauan askarteluhuoneen pöydällä. Liian kauan siksi, että joku oli kenties aivan ihastunut siihen ryijyyn... Ja näin siinä tänä aamuna sitten kävi:


Kissiläisen palattua yövuorosta ja syötyä ruokansa, se alkoi etsiä nukkumapaikkaa. Ensin yläkerrasta kuului hirveä marmatus, kun mikään paikka ei tuntunut tänään sopivan nukkumiseen. Sitten mäkätys jatkui alakerrassa. Mutta ei, mikään sohva, tuoli, fleecepeitto tai saunanlaude ei tänään kelvannut. Lopulta se muisti askarteluhuoneen ja loikkasi toiveikkaana pöydälle. Ja voi sitä närkästyksen määrää, kun uniikki hand made makuualusta oli kadonnut... En jaksanut kovin kauaa kuunnella palautetta, vaan vein ryijyn kiltisti takaisin "paikalleen". Ja kylläpä sitä sitten oltiinkin niiiiiin tyytyväistä kissaa, että... No, pääasia että joku todella arvostaa käsitöitä! :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Jotain vanhaa ja jotain... vieläkin vanhempaa

Täällä jatkuu siis operaatio aiemmin valmistuneiden kuvaus...

Keväisen Marimekon tehtaalle tehdyn reissun jäljiltä päädyin ompelemaan kauppakassin muovipussin kaavoilla. Into loppui sillä erää yhteen kassiin. Jotenkin tuntuisi tyhmältä käyttää yhtä tällaista ja muuten tavallisia muovikasseja (koska yleensä kaupasta tulee kerralla enemmän kuin kassillinen tavaraa), joten tämä kassi on ihan rauhassa saanut odotella kuvausta... Pitäisi ehdottomasti ommella näitä lisää, ehkä sitten kesälomalla... (niinkuin ne tuhat ja yksi muutakin asiaa)



Todella selkeä ohje löytyy esim. täältä

Kassin päällikangas on Marimekon jämälaarista ongittua ja vuoreksi laitoin vanhaa tuulikangasta. Jos tulee ommeltua toinenkin kassi, niin sen vuoritan tavallisella puuvillalla tms., sillä tuo tuulikangas oli todella ärsyttävää käsiteltävää...

Neulatyynyn virkaa on jo vuosia palvellut jostain messujen arvonnasta voitettu pieni koristesydän, joka on niin ohut, että sitä käyttäessä aina tökkää neulalla sormeen. Jo hyvän aikaa sitten ompelin kyllä tämän oikean neulatyynyn, joka poseeraa tässä oikein sävy sävyyn neulojen kanssa. Ohjetta voi katsastaa vaikkapa täältä.



sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Syksyn satoa

Vaikka sää onkin viime aikoina ollut enemmänkin syksyinen kuin heinäkuinen, niin otsikko viittaa kuitenkin viime syksyyn. Kyllä, taas yksi todiste siitä, miten laiska olen viimeistelemään töitä, saati saamaan ne kuvatuksi... Sateisen sunnuntain kunniaksi päätin kuitenkin saada edes jotakin pois roikkumasta ja ompelin tähän tuftaustyöhön käänteet. Itse työ on viime syksynä tehty ja se on siitä saakka odotellut viimeistelijäänsä askartelupöydällä. Kissiläinen omi sen itselleen makuualustaksi, koska mikäpäs sen mukavampaa, kuin nukkua pehmeällä villaisella alustalla...


Tuftaus oli jälleen yksi uusi tekniikka, jota kävin opettelemassa parin illan kurssilla. (Tämä ei ole mainontaa, tai en ainakaan saa tästä mitään mainostuloja... :) ).En ole suuri ryijyjen ystävä niiden pölynkeräysominaisuuksien vuoksi, mutta tämän tekeminen oli kyllä hauskaa ja nopeaa. Tässähän ei siis tehdä mitään solmuja, vaan pistellään menemään sellaisella tuftauslaitteella. Lopuksi säkkikankaan taustalle sivellään maitoliima, jotta lankalenkit eivät purkaannu. 

Käytin jokaiseen väriosioon kahta eripaksuista ja erisävyistä lankaa, jotta pinnasta tulisi elävämpi. Värillisissä osissa lenkit ovat pidempiä ja ne on leikattu auki. Mustat kuviot ovat lyhyemmällä lenkillä ja ne jätin "silmukoiksi". Kokoa tällä on n. 40 x 40 cm.


Saas nähdä missä vaiheessa tämä löytää paikkansa...

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tule meille vaan, meillä leivotaan, saat kirsikkapiirakkaa jos annetaan...

Mietiskelin aamulla ääneen, että mitähän sitä noista kirsikoista tekisi ja kun siippa totesi, että niistä tulisi varmaan hyvä piirakka, niin eihän minua tarvinnut kovin paljon houkutella...



Olen joskus aiemminkin tehnyt piirakan tällä ohjeella ja kuten muistelinkin, niin hyvää oli. Täyte on todella makea, joten lähes sokeriton taikina tuo hyvän kontrastin. Meillä oli vehnäjauhot vähissä, joten korvasin vajaat puolet ohjeen jauhomäärästä grahamjauhoilla ja hyvin toimi. Taidanpa kuitenkin vielä varmuuden vuoksi mennä maistamaan palasen...

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Marimekon tuhoajaiset ja muuta lahjontaa

Keväällä alettiin uutisoida Marimekon tehtaanmyymälöiden lakkauttamisesta, joten piti kiireen vilkkaa ajella Kittteelle (tulihan siihen nyt riittävän monta t-kirjainta?) käymään, ennenkuin on myöhäistä. Mukaan tarttui muutamia kankaita ja lupaus ommella niistä jotain myös matkaseuralle (eli äitille). Parin kuukauden "tuumailun" jälkeen päätin lopulta tuhota ensimmäisen kankaan.


 

Kaava: Ottobe 2/2009 Waterfall

Hihat sovelsin itse, mutta muuten paita on tehty ihan kaavojen mukaan. Samalla kaavalla on aiemmin tehty kaksi paitaa, jotka ovat blogissa kadoksissa sen Vuodatuksen aikaisen hävikin vuoksi, eli keväällä 2009 muistaakseni...


Paidan helmaan tein kuvion silityskalvolla. Malli on (hieman mukailtuna) Emily Hogarthin kirjasta "Leikkaa tästä". Aiemmin olen kuvioinut tuolla materiaalilla mm. nämä tyynyt. Helppoa ja nopeaa!

Huomenna on vanhemman kummitytön 10 v. synttärit. Paketti lähti ajoissa, kuten yleensä (eli tänään...) ja sisälsi tällaisen kesäkassin.



Kassin ohje on ollut käytössä ennenkin ja edelleen pidän tästä mallista. Nyt suurensin kaavaa hieman, koska edellinen versio oli ehkä himpun verran pieni. Kassin kangas taitaa olla Anttilasta (?) ja vuorikankaan alkuperää en enää jaksa muistaa. Sisällä on pieni tasku tuosta päällikankaasta.


Kortti on pitkälti samaa värimaailmaa ja aika laiskaa askartelua, eli koristelin valmista kuviopaperia erilaisilla ääriviivatarroilla...



Yritin käyttää kassin kuvauksessa hyödyksi myös tätä muinaista risuhärpäkettä, joka on päässyt tänä kesänä uusiokäyttöön keijunmekon köynnöstukena... 


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kirkko ja kesälauantai, kaksi sormuksensa sai

Hääpari viettää pian jo 2 kk hääpäiväänsä, joten tämän kortin askastelustakin on jo hyvä tovi. Tämä oli taas niitä kortteja, jotka eivät millään halunneet poseerata nätisti kameran edessä...


Sydämet on painettu läpinäkyvällä leimasinmusteella ja niihin on laitettu kohopulveria. Päälle "hieroin" kullan väristä leimasinmustetta ja hankasin musteen pois sydänten päältä. Kortin tausta on myös leimailtu kullanvärisillä sydänkuvioilla. Lisäksi mukana on on (hyllynreuna?)pitsiä ja kultaiseen lankaan pujotettuja sydämiä.

Ennen häitä morsmaikulle järjestettiin polttarit. Lupasin auttaa kaasoa ja askarrella polttarikansion. Sisältö jääköön salaisuudeksi, mutta kannen voinee näyttää... Jotenkin sekin varmuuden vuoksi suttaantui parista kohtaa... :)


Onnea vielä kerran hääparille!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Hitaasti lämpiävää sorttia

Vaikka olenkin pesunkestävä karjalainen, niin joissain asioissa taidan olla vähän (hidas) hämäläinen... Magic Loop -tekniikan olen tiennyt jo vuosien ajan, mutta se on kuulostanut jotenkin hankalalta eikä ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin siihen sen tarkemmin perehtynyt. Nyt keväällä kuitenkin lähdin työkaverin mukaan kursseilemaan tähän vanhaan tuttuun paikkaan ja aiheena siis Magic Loop -sukat. Ja tämähän on niin minun juttu! Uskoisin, että jatkossa ainakin perusvillasukat tulen neulomaan tällä tekniikalla, koska se on nopeampaa ja tulee varmasti tehtyä kaksi sukkaa (tai sitten kesken jää kaksi samanmittaista varrentynkää...).

Kurssilla tehtiin minikokoiset eriparisukat. Sukistahan tehtiin eriväriset siksi, että tekniikan opettelu olisi helpompaa, eikä tulisi neulottua sukkia yhteen tai muuta kummallista. Vaihdoin kuitenkin lankoja kantapään kohdalla, että sukista tulisi edes jotenkin parit.




Samoilla lämpimillä pistin puikolle myös toiset sukat, jotta tekniikka jäisi paremmin mieleen. Tässä lankana on hyvin marinoitunut Opal Regenwald Tiger ja puikkoina viheliäisen ohuet 2,5 mm Addin pitsipyöröt. Noin ohuet puikot eivät kyllä sovi meikäläisen mielenterveydelle...  Tämä lankahan pyrki sukiksi jo vuosia sitten Kirsin kanssa tehdyllä Tampereen messureissulla, mutta silloisista viritelmistä tuli vaaaaaltavan isot, joten purin ne sukanpuolikkaat ja neuloin uusiksi.




Ja kun vauhtiin päästiin, niin puikoilla olivat myös nämä kolmannet sukat Seiska Veikasta. Sukat odottivat kuvaajaansa ollessaan "vaiheessa", jotta tekniikka selviäisi myös asiaan vihkiytymättömille. Siis se ihan perusperus -idea, eli pitkä pyöröpuikko ja kaksi lankakerää... :)


Ja hitaasti lämpiävästä puheen ollen, nyt olen keräillyt tölkinklipsuja virkkaustarkoituksiin. Eikös sekin ole jo ihan mennen talven lumia...?

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ihan pihalla

Blogiparka on ollut ihan hunningolla jo muutaman kuukauden. Kevään tullen sitä jotenkin on ulkoistanut itsensä, eli ollut ihan pihalla. Käsitöitäkin on valmiina, mutta kukaan ei vain ole saanut niitä kuvatuksi. Jottei tämä blogi nyt ihan peity hämähäkinseitteihin, niin tässä pari kuvaa viime aikojen "käsitöistä"... Pitää koittaa ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta kuvaamaan niitä ihan oikeitakin käsitöitä.