maanantai 29. heinäkuuta 2013

Joku joka arvostaa käsitöitä...

Tuolla pari pykälää sitten esittelin viime syksyisen tuftaustyön, joka viimeistelyä odotellessaan oli ollut ehkä hieman liian kauan askarteluhuoneen pöydällä. Liian kauan siksi, että joku oli kenties aivan ihastunut siihen ryijyyn... Ja näin siinä tänä aamuna sitten kävi:


Kissiläisen palattua yövuorosta ja syötyä ruokansa, se alkoi etsiä nukkumapaikkaa. Ensin yläkerrasta kuului hirveä marmatus, kun mikään paikka ei tuntunut tänään sopivan nukkumiseen. Sitten mäkätys jatkui alakerrassa. Mutta ei, mikään sohva, tuoli, fleecepeitto tai saunanlaude ei tänään kelvannut. Lopulta se muisti askarteluhuoneen ja loikkasi toiveikkaana pöydälle. Ja voi sitä närkästyksen määrää, kun uniikki hand made makuualusta oli kadonnut... En jaksanut kovin kauaa kuunnella palautetta, vaan vein ryijyn kiltisti takaisin "paikalleen". Ja kylläpä sitä sitten oltiinkin niiiiiin tyytyväistä kissaa, että... No, pääasia että joku todella arvostaa käsitöitä! :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Jotain vanhaa ja jotain... vieläkin vanhempaa

Täällä jatkuu siis operaatio aiemmin valmistuneiden kuvaus...

Keväisen Marimekon tehtaalle tehdyn reissun jäljiltä päädyin ompelemaan kauppakassin muovipussin kaavoilla. Into loppui sillä erää yhteen kassiin. Jotenkin tuntuisi tyhmältä käyttää yhtä tällaista ja muuten tavallisia muovikasseja (koska yleensä kaupasta tulee kerralla enemmän kuin kassillinen tavaraa), joten tämä kassi on ihan rauhassa saanut odotella kuvausta... Pitäisi ehdottomasti ommella näitä lisää, ehkä sitten kesälomalla... (niinkuin ne tuhat ja yksi muutakin asiaa)



Todella selkeä ohje löytyy esim. täältä

Kassin päällikangas on Marimekon jämälaarista ongittua ja vuoreksi laitoin vanhaa tuulikangasta. Jos tulee ommeltua toinenkin kassi, niin sen vuoritan tavallisella puuvillalla tms., sillä tuo tuulikangas oli todella ärsyttävää käsiteltävää...

Neulatyynyn virkaa on jo vuosia palvellut jostain messujen arvonnasta voitettu pieni koristesydän, joka on niin ohut, että sitä käyttäessä aina tökkää neulalla sormeen. Jo hyvän aikaa sitten ompelin kyllä tämän oikean neulatyynyn, joka poseeraa tässä oikein sävy sävyyn neulojen kanssa. Ohjetta voi katsastaa vaikkapa täältä.



sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Syksyn satoa

Vaikka sää onkin viime aikoina ollut enemmänkin syksyinen kuin heinäkuinen, niin otsikko viittaa kuitenkin viime syksyyn. Kyllä, taas yksi todiste siitä, miten laiska olen viimeistelemään töitä, saati saamaan ne kuvatuksi... Sateisen sunnuntain kunniaksi päätin kuitenkin saada edes jotakin pois roikkumasta ja ompelin tähän tuftaustyöhön käänteet. Itse työ on viime syksynä tehty ja se on siitä saakka odotellut viimeistelijäänsä askartelupöydällä. Kissiläinen omi sen itselleen makuualustaksi, koska mikäpäs sen mukavampaa, kuin nukkua pehmeällä villaisella alustalla...


Tuftaus oli jälleen yksi uusi tekniikka, jota kävin opettelemassa parin illan kurssilla. (Tämä ei ole mainontaa, tai en ainakaan saa tästä mitään mainostuloja... :) ).En ole suuri ryijyjen ystävä niiden pölynkeräysominaisuuksien vuoksi, mutta tämän tekeminen oli kyllä hauskaa ja nopeaa. Tässähän ei siis tehdä mitään solmuja, vaan pistellään menemään sellaisella tuftauslaitteella. Lopuksi säkkikankaan taustalle sivellään maitoliima, jotta lankalenkit eivät purkaannu. 

Käytin jokaiseen väriosioon kahta eripaksuista ja erisävyistä lankaa, jotta pinnasta tulisi elävämpi. Värillisissä osissa lenkit ovat pidempiä ja ne on leikattu auki. Mustat kuviot ovat lyhyemmällä lenkillä ja ne jätin "silmukoiksi". Kokoa tällä on n. 40 x 40 cm.


Saas nähdä missä vaiheessa tämä löytää paikkansa...

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Tule meille vaan, meillä leivotaan, saat kirsikkapiirakkaa jos annetaan...

Mietiskelin aamulla ääneen, että mitähän sitä noista kirsikoista tekisi ja kun siippa totesi, että niistä tulisi varmaan hyvä piirakka, niin eihän minua tarvinnut kovin paljon houkutella...



Olen joskus aiemminkin tehnyt piirakan tällä ohjeella ja kuten muistelinkin, niin hyvää oli. Täyte on todella makea, joten lähes sokeriton taikina tuo hyvän kontrastin. Meillä oli vehnäjauhot vähissä, joten korvasin vajaat puolet ohjeen jauhomäärästä grahamjauhoilla ja hyvin toimi. Taidanpa kuitenkin vielä varmuuden vuoksi mennä maistamaan palasen...

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Marimekon tuhoajaiset ja muuta lahjontaa

Keväällä alettiin uutisoida Marimekon tehtaanmyymälöiden lakkauttamisesta, joten piti kiireen vilkkaa ajella Kittteelle (tulihan siihen nyt riittävän monta t-kirjainta?) käymään, ennenkuin on myöhäistä. Mukaan tarttui muutamia kankaita ja lupaus ommella niistä jotain myös matkaseuralle (eli äitille). Parin kuukauden "tuumailun" jälkeen päätin lopulta tuhota ensimmäisen kankaan.


 

Kaava: Ottobe 2/2009 Waterfall

Hihat sovelsin itse, mutta muuten paita on tehty ihan kaavojen mukaan. Samalla kaavalla on aiemmin tehty kaksi paitaa, jotka ovat blogissa kadoksissa sen Vuodatuksen aikaisen hävikin vuoksi, eli keväällä 2009 muistaakseni...


Paidan helmaan tein kuvion silityskalvolla. Malli on (hieman mukailtuna) Emily Hogarthin kirjasta "Leikkaa tästä". Aiemmin olen kuvioinut tuolla materiaalilla mm. nämä tyynyt. Helppoa ja nopeaa!

Huomenna on vanhemman kummitytön 10 v. synttärit. Paketti lähti ajoissa, kuten yleensä (eli tänään...) ja sisälsi tällaisen kesäkassin.



Kassin ohje on ollut käytössä ennenkin ja edelleen pidän tästä mallista. Nyt suurensin kaavaa hieman, koska edellinen versio oli ehkä himpun verran pieni. Kassin kangas taitaa olla Anttilasta (?) ja vuorikankaan alkuperää en enää jaksa muistaa. Sisällä on pieni tasku tuosta päällikankaasta.


Kortti on pitkälti samaa värimaailmaa ja aika laiskaa askartelua, eli koristelin valmista kuviopaperia erilaisilla ääriviivatarroilla...



Yritin käyttää kassin kuvauksessa hyödyksi myös tätä muinaista risuhärpäkettä, joka on päässyt tänä kesänä uusiokäyttöön keijunmekon köynnöstukena... 


maanantai 8. heinäkuuta 2013

Kirkko ja kesälauantai, kaksi sormuksensa sai

Hääpari viettää pian jo 2 kk hääpäiväänsä, joten tämän kortin askastelustakin on jo hyvä tovi. Tämä oli taas niitä kortteja, jotka eivät millään halunneet poseerata nätisti kameran edessä...


Sydämet on painettu läpinäkyvällä leimasinmusteella ja niihin on laitettu kohopulveria. Päälle "hieroin" kullan väristä leimasinmustetta ja hankasin musteen pois sydänten päältä. Kortin tausta on myös leimailtu kullanvärisillä sydänkuvioilla. Lisäksi mukana on on (hyllynreuna?)pitsiä ja kultaiseen lankaan pujotettuja sydämiä.

Ennen häitä morsmaikulle järjestettiin polttarit. Lupasin auttaa kaasoa ja askarrella polttarikansion. Sisältö jääköön salaisuudeksi, mutta kannen voinee näyttää... Jotenkin sekin varmuuden vuoksi suttaantui parista kohtaa... :)


Onnea vielä kerran hääparille!

torstai 4. heinäkuuta 2013

Hitaasti lämpiävää sorttia

Vaikka olenkin pesunkestävä karjalainen, niin joissain asioissa taidan olla vähän (hidas) hämäläinen... Magic Loop -tekniikan olen tiennyt jo vuosien ajan, mutta se on kuulostanut jotenkin hankalalta eikä ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin siihen sen tarkemmin perehtynyt. Nyt keväällä kuitenkin lähdin työkaverin mukaan kursseilemaan tähän vanhaan tuttuun paikkaan ja aiheena siis Magic Loop -sukat. Ja tämähän on niin minun juttu! Uskoisin, että jatkossa ainakin perusvillasukat tulen neulomaan tällä tekniikalla, koska se on nopeampaa ja tulee varmasti tehtyä kaksi sukkaa (tai sitten kesken jää kaksi samanmittaista varrentynkää...).

Kurssilla tehtiin minikokoiset eriparisukat. Sukistahan tehtiin eriväriset siksi, että tekniikan opettelu olisi helpompaa, eikä tulisi neulottua sukkia yhteen tai muuta kummallista. Vaihdoin kuitenkin lankoja kantapään kohdalla, että sukista tulisi edes jotenkin parit.




Samoilla lämpimillä pistin puikolle myös toiset sukat, jotta tekniikka jäisi paremmin mieleen. Tässä lankana on hyvin marinoitunut Opal Regenwald Tiger ja puikkoina viheliäisen ohuet 2,5 mm Addin pitsipyöröt. Noin ohuet puikot eivät kyllä sovi meikäläisen mielenterveydelle...  Tämä lankahan pyrki sukiksi jo vuosia sitten Kirsin kanssa tehdyllä Tampereen messureissulla, mutta silloisista viritelmistä tuli vaaaaaltavan isot, joten purin ne sukanpuolikkaat ja neuloin uusiksi.




Ja kun vauhtiin päästiin, niin puikoilla olivat myös nämä kolmannet sukat Seiska Veikasta. Sukat odottivat kuvaajaansa ollessaan "vaiheessa", jotta tekniikka selviäisi myös asiaan vihkiytymättömille. Siis se ihan perusperus -idea, eli pitkä pyöröpuikko ja kaksi lankakerää... :)


Ja hitaasti lämpiävästä puheen ollen, nyt olen keräillyt tölkinklipsuja virkkaustarkoituksiin. Eikös sekin ole jo ihan mennen talven lumia...?

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ihan pihalla

Blogiparka on ollut ihan hunningolla jo muutaman kuukauden. Kevään tullen sitä jotenkin on ulkoistanut itsensä, eli ollut ihan pihalla. Käsitöitäkin on valmiina, mutta kukaan ei vain ole saanut niitä kuvatuksi. Jottei tämä blogi nyt ihan peity hämähäkinseitteihin, niin tässä pari kuvaa viime aikojen "käsitöistä"... Pitää koittaa ottaa itseään niskasta kiinni ja ruveta kuvaamaan niitä ihan oikeitakin käsitöitä.