lauantai 31. lokakuuta 2009

Isänpäiväennakko


Mitä ihmettä, "perinteiset" isänpäiväsukat ovat olleet valmiit jo viikon ajan ja isänpäivään on vielä viikko jäljellä?! Ennenkuulumatonta...



Lanka: Novita Seitsemän Veljestä perinteisen harmaa


Ohje: Omasta päästä, palmikko sovellettu tästä


Tykästyin näihin, eli pitää varmaan neuloa itsellekin jotkut sukat "paksummalla" palmikolla.

perjantai 30. lokakuuta 2009

Kymmenet eri henkselit


Ystäväiseni sai vauvan kolme viikkoa sitten. "Marjo-tädin" piti tietysti päästä neulomaan jotakin, kuinkas muuten. Ennakkoveikkauksena laitoin panokset tytön puolesta, mutta poikahan sieltä sitten tulikin. Neulomukset aloitin ennen lopputuloksen varmistumista ja oranssihtavahan on sukupuolineutraaliväri, eikö niin? Please say yes... Tosin ystäväni tuntien hän ei ole mikään ihkupihkuvauvanneulevaaleanpunaisen tai öklöpöklövauvanneulevaaleansinisen fani, joten toivottavasti tämä kelpaa. Pidän itse vaaleanpunaisesta ja vaaleansinisestä, mutta mistä ihmeestä ne vauvalankojen sävyt on poimittu? Ihmettelen vaan...



Ohje: Novita Syksy 2009 (koko 68 cm)


Lanka: Novita Nalle Aloevera oranssi ja valkoinen


Napit: Aarrearkusta


 


Asu olisi varmaan valmistunut jo monta päivää sitten, mutta kompastuskiveksi muodostui henkselit. Yritin saada siedettävää jälkeä ties miten monella tavalla (joustinneule monena eri sovelluksena, helmineule, i-cord...). Lopulta päädyin neulomaan sormikaspuikoilla pyöröneuletta ja sain kuin sainkin henkselit (ja samalla koko asun) eilen valmiiksi. Tai okei, silitin tuon Nalle Puhin vasta äsken... Tänään lähdetään katsomaan tulokasta, joka tiettävästi on tällä hetkellä pituudeltaan suunnilleen housujen lahkeensuusta läpän reunaan saakka... Mutta eiköhän tämä ennenpitkää ole sopiva.


Kortti puolestaan on se perinteinen vaaleansininen:



 

keskiviikko 14. lokakuuta 2009

SNY lokakuun paketti


Eilen postilaatikossa odotti pakettikortti, mutta uunin lämmitys vei voiton postireissusta. Onneksi paikallinen asiamiesposti aukeaa jo aamuseiskalta, joten kiersin töihin mennessä sitä kautta. MUTTA voitteko uskoa, että maltoin pitää paketin avaamatta kotiin saakka?! Ihan tosi. Itsekin ihmettelen... :D Kotona sitten riivinkin paketin pikapikaa auki, jo voi ihanuus mitä kaikkea siellä oli:



Paketissa oli vyyhti Shibui Knitsin Merino Kid lankaa aivan upean värisenä (näitä olen joskus messuilla kuolannut), kaksi vyyhtiä O-Woolin orgaanista merinovillaa, pyyheliinapidikkeet, puisia kukkanappeja ja kortti. Kiitos taas SNY, aivan nappivalinta! Etenkin tuo Shibui Knitsin lanka aiheuttaa täällä syviä ihastuksen huokauksia... Tuntuu kuin olis synttärit joka kuukausi. :D (Hyvää harjoitusta joulukuulle...)


Kuvaaminen onnistui rauhassa, vaikka automaattinen langankatkaisija/laaduntarkkailija/assistentti olikin aivan vieressä. Se jäi päiväksi ulos poikaystävänsä (niillä on vähän on-off suhde, ei oo kollia näkyny nimittäin kuukausiin) seuraan ja koska pakkastakin oli ainakin yksi aste, niin oli katista ihan veto pois.... ;)



 

torstai 8. lokakuuta 2009

Kai-Mei meets Zauberball


Jotakin iloa tuosta tämän aamuisesta viisaudenhampaanpoistosta oli (sen lisäksi että ko. hampaasta pääsi eroon...), nimittäin olen kotona päivänvalon aikaan ja voin (yrittää) ottaa kuvia näistä sunnuntai-iltana valmistuneista sukista. Otsikkohan sen jo paljasti, mitkä sukat ovat kyseessä.






Omien jalkojen kuvaaminen ei ole helppoa, etenkin kun pää alaspäin roikkuminen aiheuttaa tykytystä leukoihin... Nämä on siis kuvattu verenmaku suussa ja syysmyräkässä pelkissä sukkahousuissa hyppien! :D Ei pelkoa, asutaan niin maalla, ettei naapureita (pitäis olla) näkyvillä...


Ohje: Kai-Mei Cookie A:n kirjasta Sock Innovation


Lanka: Snyltä saatu Zauberball


Puikot: 2,5 mm bambut (jotka kyllä kärsi pahasti meikäläisen väännössä...)


Cookie A. on kyllä varsinainen sukkavelho! Nämäkin sukat ovat sinänsä tosi yksinkertaiset, mutta silti hyvin erikoiset. Tykkään kovasti! Lanka oli uusi tuttavuus ja ainakin vielä neulottaessa miellyttävä sellainen. Toivottavasti kestää käytössäkin. Alimmassa kuvassa (rapaisen autoni lisäksi) värisävyt näyttäytyvät oikeimmillaan. Synkkä syyssää näyttää imevän tuosta vihreästä sen parhaan loiston.


Olen siis kerrassaan tyytyväisillä mielin näiden suhteen. Jäävät kyllä ihan itselle, kun ovat meikäläisen jalkaan valetut. Seuraavaksi puikoilta on tulossa jotakin ihan muuta jollekin ihan muulle. Ja neulomista ei varmaan lasketa fyysiseksi tekemiseksi, eli saanen näin "toipilaana" potea puikkojen parissa...